Sininauhasäätiö

Täällä on suihku ja katto

Koti kaikille -hanke keräsi tuetun asumismuodon asukkaiden tarinoita asunnottomuuden kokemuksista, kodin merkityksestä ja elämän tärkeistä virstanpylväistä.

Haastattelun pohjalta tekstiksi muokannut Maija Merimaa

“Mä asuin kaverin kanssa rappukäytävissä ja hisseissä. Välillä mä olin frendien luona, mutten mä kehdannut pitkään toisten nurkissa pyöriä. Vastaanottokodissakin olin joskus, mut siellä oli pakko olla kännissä aamusta iltaan, ei sitä muuten kestänyt. Eihän siellä voi edes nukkua, kun kolkyt äijää kuorsaa ja örisee yhtä aikaa. Ainoa vaihtoehto oli juoda itsensä sammuksiin. Se on ihan hirveetä.

Kun mä tulin tänne, musta oudointa oli nukkua sängyssä. Se oli niin pehmeä ja mukava, että mä nukuin varmaan kaks vuorokautta putkeen. Paitsi sänky, täällä on suihku myös ja katto, joten kyllä tätä voi kutsua kodiksi. Mieluummin mä tääl oon, kun lähden muualle liikkumaan. Saan olla rauhassa eikä tarvi säikähtää mitään niin kuin hisseissä.

Mä viihdyn täällä, tänne on muuttanut tutttuja eikä mun tarvitse möllöttää yksin. On hyvä, et päihteitä saa käyttää jos haluaa, kunhan pysyy omissa oloissaan eikä sekoile. Enhän mäkään mene hakkailee yöllä toisten oviin. Et onhan tääl tietty sitä pimeepääjengiä, jotka hakkaa ovia, mut kyl ne lähtee kun niille sanoo, et mee pois. Mä en pelännyt täällä kertaakaan ja olishan mun elämä tosi paljon huonompaa ilman tätä asuntoa.”