Vastaanottokeskuksesta ensimmäiseen omaan kotiin Suomessa

Sininauhasäätiön maahanmuuttotyön Tuki ja tavoittaminen -hanke tuo vuokralaisia ja vuokranantajia yhteen, jotta yhä useampi maahanmuuttaja pääsisi asumaan omaan kotiin ja jotta asuminen käynnistyisi hyvin. Kamerunista kotoisin oleva Thomas pääsi muuttamaan ensimmäiseen omaan asuntoonsa Sininauhasäätiön avustuksella.
JAA

Keravalla tihuuttaa. Kaivinkone tasoittelee perustustyömaan reunoja ja rakennusmiehet kirkkaissa asuissaan purkavat tavaroita rekan peräosasta. Uusia taloja nousee vastavalmistuneiden viereen. Puuskainen tuuli ja vilun tunne katoavat hetkessä, kun yhden uuden talon alaovi aukeaa ja Sininauhasäätiön maahanmuuttajatyön asiakas Thomas huikkaa meidät tervetulleiksi peremmälle.

Thomas on saanut avaimet vain paria päivää aiemmin, mutta ei ole vielä voinut asettua taloksi, sillä asunto on typötyhjä. Vastaanottokeskuksesta mukaan lähti vain repullinen vaatteita ja hammasharja.

Tänään vapaaehtoisten avustuksella asunnon lattialle on tiensä löytänyt lahjoitustavaraa: leveä matto, ruokapöytä ja pussilakana tyynyineen. Patja nojaa seinää vasten. Seuraavalle päivälle on sovittu käynti lahjoitustavaravarastolle, josta voisi saada mukaansa esimerkiksi astioita.

”Tänään voin ehkä jo jäädä tänne yöksi”, Thomas miettii.

Sininauhasäätiön työntekijä Satu Nieminen käy asiakkaiden kanssa läpi suomalaisia asumisen tapoja, kuten vaikkapa roskien lajitteluun ja järjestyssääntöihin liittyviä asioita.

Sininauhasäätiö tukena arjen onnistumisessa

Sininauhasäätiön Tuki ja tavoittaminen -hankkeen työntekijä Satu Nieminen ja vapaaehtoistyön koordinaattori Soile Bar-Yosef tuovat tullessaan tuliaisia. Muutamat yritykset ovat lähteneet mukaan auttamaan tyhjiin koteihin muuttajia ja heidän tuotteensa, kuten pesuaineet, vessapaperit, jätesäkit, sammutuspeitteet ja tiskiharjat löytävät paikan nyt myös Thomasin keittiökaapista. Annetut tavarat toimivat myös hyvänä aasinsiltana johdattamaan keskustelun suomalaisiin asumisen tapoihin.

”Tiedätkö mikä tämä on?”, Satu kyselee ja näyttää sammutuspeitettä.

”En tiedä, näyttää kankaalta”, Thomas aprikoi ja hymyilee.

”Tällä voi sammuttaa pienen palon, jos esimerkiksi jotain syttyy liedellä”, Satu selostaa ja kertoo, miten pienet palot voi tarvittaessa sammuttaa.

Pesuaineet käydään rauhassa läpi ja mietitään, mikä aine sopii mihinkin. Sitten avataan talokirja ja katsotaan tärkeimmät numerot.  Isännöitsijän ja huoltoyhtiön numerot löytyvät nopeasti sekä käyttöohjeet lieteen ja jääkaappiin. Thomasille suurin osa suomalaisista asumisen tavoista ovat tulleet tutuksi jo puolen vuoden asumisen jälkeen ja muutkin asiat ovat hänestä täysin loogisia.

“Tosin minun mielestä iltarauha alkaa jo noin seitsemältä”, Thomas vertailee tottumuksia. “Siellä, mistä olen kotoisin, noin klo 19 alkaa olla jo ihan pimeää ja siitä eteenpäin aletaan rauhoittumaan yötä kohden.”

Satu työskentelee Sininauhasäätiön maahanmuuttajatyön Tuki ja tavoittaminen -hankkeessa. Sadun tehtävänä on auttaa asunnonhaussa, muutossa ja asumisen alkuvaiheen asioissa niitä oleskeluluvan Suomesta saaneita henkilöitä, jotka asuvat vielä vastaanottokeskuksessa ja etsivät ensimmäistä kotiaan Suomessa. Sadun puhelinsoitto onkin silta monen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Niin Thomasinkin tapauksessa.

”Olin laittanut asunnosta ilmoituksen normaaliin tapaan Oikotielle. Sitten Satu soitti ja kertoi tästä Thomasista, joka olisi asuntoa vailla”, kertoo Aksel, Thomasin vuokranantaja.

”Sovimme normaaliin tapaan tapaamisen asunnolle ja siinä juttelimme Thomasin kanssa käytännön asioita ja totesin, että hän vaikutti oikein hyvältä vuokralaiselta ja niin teimmekin saman tien vuokrasopimuksen. ”

”Se oli hyvä uutinen minulle”, Thomas muistelee hymyillen. Thomas on ollut Suomessa  kuusi kuukautta ja asunut koko ajan vastaanottokeskuksissa. Asunnon järjestyminen on ollut iso asia.

Lämmin kiitos mukana oleville yrityksille: Puhtoshop (tiskirättejä), Serla ja Lambi (WC- ja talouspaperit), Sinituote (tiskiharjoja, roskapusseja ja tiskirättejä), Unilever (Astianpesuaine, WC puhdistusaine, yleispuhdistusaine, pyykinpesuaine) ja Jalo Helsinki (palovaroitin)

Maahanmuuttajan ei ole aina helppoa löytää asuntoa

Thomas aloitti pian Suomeen tulonsa jälkeen työskentelemään Sininauhasäätiössä vapaaehtoisena, toimien muun muassa tulkkina, muutto- ja kantoapuna, päivystäjänä asunnottomien päiväkeskuksessa, auttamassa messuilla ja tapahtumien järjestämisessä – ja vaikka mitä! Tehtävälista on ehtinyt kasvaa pitkäksi!

”Halusin tehdä jotain hyödyllistä”, Thomas toteaa.

”Ja Thomas onkin ollut yksi meidän superaktiivisista vapaaehtoistyöntekijöistä”, vapaaehtoistyön koordinaattori Soile kehaisee.

Eräänä päivänä vapaaehtoistyöntekijöiden tapaamisessa tuli puheeksi, että Thomas oli itsekin asuntoa vailla. Soile yhytti heti Thomasin Sadun puheille.

”Thomas sanoi heti alkuun, että hän voi oikein hyvin muuttaa vaikka Keravalle. Moni haluaisi asua mahdollisimman lähellä Helsinkiä, mutta sieltä asunnon löytyminen on vaikeampaa. Keravalla on enemmän tarjontaa kohtuuhintaisista asunnoista”, Satu kertoo. ”Ja aika nopeasti tämä lopulta sitten onnistuikin.”

Aina asunnon löytyminen ei ole yhä helppoa.

”Monilla vuokranantajalla voi olla ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan”, Satu miettii.

Thomasin vuokranantaja Akselille maahanmuuttotausta ei vaikuta vuokralaisen valinnassa suuntaan eikä toiseen.

”Ihan samoin kriteerein arvioin kaikkia mahdollisia vuokralaisia. Se, että on suunnitelmaa tulevalle ja on aktiivinen, luotettava tyyppi, on plussaa”, Aksel pohtii. ”Esimerkiksi se, että Thomas on toiminut Sininauhasäätiön vapaaehtoisena vaikuttaa tietenkin positiivisesti mielikuvaan.”

Järjestöjen työn vuokralaisten ja vuokranantajien välillä Aksel näkee hyödyllisenä.

”Se on vuokranantajan näkökulmasta ehdottomasti hyödyllinen lisäseikka. Suomessa on kuitenkin paljon byrokratiaa, joka on kenelle tahansa monimutkaista, joten se, että joku auttaa paperiasioiden hoidossa tai tukee muuten asumisen alkamisessa, auttaa paljon.”

Tulevaisuudessa Thomas aikoo jatkaa vapaaehtoisena ja opetella lisää suomen kieltä. Aika paljon hän on oppinutkin jo lyhyessä ajassa.

”Yritän puhua suomea aina ensin missä olenkin ja opetella uusia sanoja. Vapaehtoistyössä olen myös päässyt käyttämään suomea.”

Kun kieli on hallussa, häämöttää unelmissa lähihoitajan ammatti.

”Haluaisin työskennellä vanhusten parissa”, Thomas suunnittelee.

 

 

 

Teksti: Sari Saaristo