Lahjoita
Kun aloitin varainhankinnan Sininauhasäätiössä, eräs työntekijä kysyi, miten oikein pystyn tekemään tätä työtä? Miten pystyn kerjäämään?
Varainhankinta herättää paljon tunteita, epäilyksiä ja kritiikkiä. Näitä tunteita pohtii Mari Manninen kriittisesti kirjassaan Hyvät aikeet. Hän oli aina lahjoittanut ja halunnut tehdä hyvää, mutta silti huomasi itsessään kriittisiä ajatuksia.
Miten voi esimerkiksi varmistua, että apu menee varmasti perille? Hän kertoi kirjassaan, kuinka lähti auttamaan Laosin norsuja. Hänen työnsä oli kuokkia peltoa. Viikon verran kuokittuaan, vierelle tuli paikallinen mies, joka katseli hetken ja kysyi, saako näyttää Marille hiukan tehokkaamman tavan. Mari tajusi, että mies oli hetkessä tehnyt saman verran työtä kuin Mari viikossa.
Kokemus sai Marin oivaltamaan, miten paljon enemmän järjestö olisi saanut hyvää aikaan, jos hän olisi lahjoittanut lentoonsa ja koko matkaan käyttämänsä varat rahana. Järjestö olisi voinut palkata paikalliset työntekijät tekemään työn, jonka he parhaiten osaavat.
Tässä on juuri varainhankinnan tärkein oivallus. Kannattaa lahjoittaa järjestölle, joka osaa hommansa ja tekee työtä, jolla on vaikutuksia. Kuten Mari oivalsi, auttamisessa tärkeintä on vaikutus.
Lahjoittajilla, jotka Sininauhasäätiölle lahjoittavat, ei välttämättä ole ammattitaitoa toimia asiakaskuntamme parissa. Heillä on kuitenkin halu auttaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevia ja he uskovat, että meidän työmme kautta he pääsevät vaikuttaviin tuloksiin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että muistamme viestiä työstämme sekä sen vaikutuksista ja tuloksista. On myös hyvä muistaa, että jokainen työntekijämme, joka kertoo työstään, vaikuttaa varainhankintaamme ja vahvistaa brändiämme.
Ammattimaisena varainhankintana pidetään nimenomaan sitä, että toimitaan oikein ja läpinäkyvästi.
Hallintokulut herättävät myös usein kritiikkiä. Suora lyhentämätön apu kuulostaa hyvältä, mutta käytännön toteutus vaatii hallintoa ja ammatti-ihmisiä. Jos kaikki lahjoitukset menisivät lyhentämättömänä avun tarvitsijalle, mitä se meistä kertoisi?
Varainhankintamme näyttäisi aika ammattitaidottomalta, jos emme huolehtisi varainhankinnan kirjanpidosta, mittaamisesta, maksaisi pankkikuluja, meillä ei olisi toimivia laitteita ja järjestelmiä tai ammatti-ihmisiä huolehtimassa varainhankinnan työstä. Mainontaankin tarvitaan varoja, sillä ilman mainontaa eivät ihmiset tiedä lahjoittaa meille. Ammattimaisena varainhankintana pidetään nimenomaan sitä, että toimitaan oikein ja läpinäkyvästi.
Taloustutkimuksen Hyväntekeväisyys 2020 -tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta on lahjoittanut tai osallistunut hyväntekeväisyyteen viime vuoden aikana. Tutkimus tehtiin ennen koronakriisiä. Nyt korona kriisin aikana ihmisten lahjoittaminen on jopa kasvanut.
Vastuullinen lahjoittaminen ry:n, Kansalaisareenan ja Helsingin yliopiston syksyllä 2020 teettämän tutkimuksen mukaan jopa neljäsosalla tutkimukseen osallistuneista korona on lisännyt auttamisen halua. Nyt tulevan joulukuun ennustetaankin olevan kaikkien aikojen lahjoitusrikkaimman.
Varainhankinnassa tulee myös olla ketterä, rohkea, nopea ja osattava olla aina ajan tasalla. Kun korona alkoi, kaikilla oli hätä. Kun hätä on suurin, apua tarvitaan. Ihmisten lahjoittamistahto on suurimmillaan hädän hetkellä ja ihmisillä on luontainen tarve auttaa. Jos emme olisi koronan alkaessa pyytäneet lahjoittajien apua ruokakassien hankintaan kaduilla jaettavaksi, olisi monta tuhatta euroa jäänyt saamatta. Lahjoitusten avulla, jaoimme 2000 ruokakassia kaduilla.
Meidän vastuumme on hoitaa työmme hyvin, ja sen me parhaiten osaamme.
Katu ei ole koti -kampanja (Charidy) oli jotakin uutta ja erilaista Suomessa. Olimme kuitenkin rohkeita, asetimme tavoitteen sopivan korkealle, ajoitimme kampanjan oikein ja se toimi. Kampanja näytti, mikä voima on yhteistyöllä, vapaaehtoisilla sekä lahjoittajilla. Tämä ei kuitenkaan ollut mututuntumalla tehty hyppy tuntemattomaan, vaan tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa, että kampanjassa oli elementit, jotka toimivat.
Kuka sitten on tyypillinen lahjoittaja? Ihan kuka tahansa. Usein kuitenkin asiakaskuntamme haasteet koskettavat jollain tapaa lahjoittajaa. Jos asia jättää täysin neutraaliksi, ei ihminen myöskään lahjoita. Sen vuoksi lahjoittajaviestinnän on kosketettava tunteita, toisin kuin alan ammattiviestintä.
Lahjoittaja on myös jollain tasolla saattanut olla kiinnostunut meistä. Sen vuoksi on tärkeää esimerkiksi vaatelahjoittajien yhteystietojen kerääminen. Seuraavaksi he todennäköisesti lahjoittavat rahaa. Tämä nähtiin Katu ei ole koti kampanjassa. Kampanjassa 90% vaatelahjoittajistamme lahjoitti toden totta rahaa.
Lahjoittajapolun seuraava vaihe on siirtyminen kuukausilahjoittajaksi ja lopulta mahdollisesti testamenttilahjoittajaksi. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että tunnemme lahjoittajamme ja pidämme heistä huolta. Heillä on halua auttaa ja me olemme siitä kiitollisia. Meidän vastuumme on hoitaa työmme hyvin, ja sen me parhaiten osaamme.
Vaikka nostamme varainhankinnan viestinnässä Sininauhasäätiön eri toimintoja esiin, siitä hyötyvät silti kaikki asiakkaamme. Tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu.
Koronasta huolimatta, tai sen takia, vuosi 2020 on ollut lyhyen historiamme tuloksekkain varainhankinnan vuosi. kiitos siitä kuuluu kaikille työntekijöille ja jokaiselle lahjoittajalle.