Lahjoita
Nuori nainen hymyilee kameralle.

"Vapaaehtoistyössä tutustuin uusiin ihmisiin ja päädyin mukaan mielenkiintoisiin tapahtumiin ja tilanteisiin."

Elena Liikanen päätti käyttää yliopiston joulutauon hyödyksi ja ryhtyi Sininauhasäätiön vapaaehtoistyöntekijäksi. Kokemus oli helpompi ja hauskempi, kuin Elena oli etukäteen ajatellut.
JAA

Syksyllä 2017 Aberdeenin yliopistossa psykologiaa opiskeleva  Elena Liikanen, 22, oli tulossa joululomalle koti-Suomeen. Taukoa yliopistosta oli luvassa hulppean kahden kuukauden verran, sillä Elena oli siirtymässä kevätlukukaudeksi vaihto-opiskeluun Krakovaan ja yliopistojen loma-ajat sijoittuvat Skotlannissa ja Puolassa eri vaiheisiin.

”Päätin heti, että minun käytettävä tämä aika johonkin järkevään. Olen sellainen ihminen, että jos olen kaksi kuukautta ilman säännöllistä tekemistä, niin siitä tulee ihan älytöntä, hukkaan heitettyä aikaa”, Elena kertoo.  ”Vapaa-aika ei tunnu vapaa-ajalta, jos on vaan.”

(Juttu jatkuu videon alla)

Skotlannissa vapaaehtoistyön tekeminen on yleistä ja järjestöjen vapaaehtoisiksi kova tunku.

”Aberdeenissa huomasin, että melkein kaikki opiskelijat tekivät vapaaehtoistöitä eri järjestöissä. Se on siellä todella paljon yleisempää kuin Suomessa ja niihin houkuttelevimpiin vapaaehtoistyön paikkoihin päästäkseen tarvitaan suositteluja ja aiempaa kokemusta”, Elena kuvailee.

”Siksi tuntuikin luontevalta alkaa etsiä vapaaehtoistyömahdollisuutta Suomesta näiksi kahdeksi kuukaudeksi.”

Sininauhasäätiön vapaaehtoistyön ilmoitukseen Elena törmäsi netissä vapaaehtoistyo.fi -sivustolla.

”Sininauhasäätiön ilmoituksessa houkutteli mahdollisuus tehdä kertaluonteisia vaparikeikkoja. En halunnut sitoutua sellaiseen työtehtävään, joka jäisi sitten kesken, kun lähden takaisin opiskelemaan.”

Myös tarjolla olevat työtehtävät näyttivät houkuttelevalta.

”Ilmoitus asuntonäyttökummin tehtävästä kuulosti hauskalta ja selkeältä työtehtävältä. Se kolahti heti.”

Hauskoja ja kiinnostavia tehtäviä

Nyt Elena on palaamassa takaisin opintojen pariin. Kaksi kuukautta Suomessa on mennyt nopeasti.

”Olen tosi tyytyväinen, että ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Työtehtävät on olleet kivoja ja niiden kautta on päässyt tilanteisiin, joihin ei muuten tulisi päädyttyä”, Elena kertoo.

”Ja vaikka ennalta on välillä tuntunut, että onkohan minusta tässä mitään hyötyä, kun en ole mikään asiantuntija, niin aina lopulta on saanut olla avuksi. Esimerkiksi asuntonäyttökummina riittää ihan se, että on maahanmuuttajan tukena paikalla ja tarvittaessa auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja näin poispäin.”

Asuntonäyttökummin tehtävien lisäksi Elena päätyi moneen muuhunkin mukaan.

”Olen ollut muuttoapuna, selvittämässä kotivakuutusasioita, etsinyt omaan kotiin muuttavalle sänkyä, selvittänyt ilmaisia liikuntaryhmiä, ollut ottamassa vastaan lahjoitustavaroita…” Elena listaa.

”Kaikki tehtävät on olleet hauskoja, on saanut olla erilaisten ihmisten kanssa ja oppinut paljon samalla itsekin. Moni juttu on ollut yhdessä tekemistä ja yhdessä asioiden selvittämistä eli ei ole haitannut, vaikkei ole itsellä ollut kaikkia vastauksia etukäteen.”

Mieleenpainuvinta vaparikeikkaa Elenan on vaikea valita, sillä kaikki ovat tuntuneet kivoilta ja merkityksellisiltä.

”Ehkä kuitenkin se muuttokeikka nousee erityisesti mieleen, kun haettiin yhdelle maahanmuuttajalle tavaroita uuteen, ihan tyhjään kotiin ja meitä oli isompi porukka liikkeellä. Minun piti antaa ajo-ohjeita, mutta lopulta maahanmuuttajat tunsivat alueen minua paremmin ja heitä nauratti, kun selvittelin reittiä Google Mapsista”, Elena nauraa.

”Olimme ahtautuneet pieneen autoon, satoi kaameasti lunta eikä kaikki mennyt muutenkaan ihan suunnitellusti, mutta meille syntyi superhyvä yhteishenki ja siitä tuli kaikille mielettömän hauska päivä.”

(Juttu jatkuu kuvan alla)
Vapaaehtoistyöt tuntuivat Elenasta paljon hauskemmilta ja helpommilta, kuin hän etukäteen oli ajatellut. ”Aluksi vähän huolestutti, että osaanko mitään sellaista, josta on hyötyä, mutta oli kiva huomata, että kaikki eteentulevat asiat olivat aina ratkaistavissa ja selvitettävissä eikä mitään erityisosaamista tarvittu.”

Vapaaehtoistyön kipinä syttynyt

Sininauhasäätiön vapaaehtoistyö on koordinoitua ja suunniteltua niin, että jokainen vapaaehtoinen saa osallistua räätälöidysti oman aikataulun ja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan toimintaan. Jokainen saa perehdytyksen toimintaan ja vapaaehtoisten kesken järjestetään yhteistä vertais- ja virkistystoimintaa. Elenakin on kokenut tuen riittäväksi.

”Koin kyllä, että minusta pidettiin huolta. Lisäksi oli näitä vapaaehtoistyöntekijöiden yhteisiä tapaamisia, joihin sai osallistua.”

Nyt edessä on vaihto-opiskelu Krakovassa, mutta jäikö Suomen vapaaehtoistyön kokemuksista kipinä jatkaa vastaavaa jatkossakin?

”Todellakin jäi. Varmastikin aion jatkaa, viimeistään silloin, kun palaan taas Skotlantiin. Voisin toimia esimerkiksi vapaaehtoisena päivystäjänä lasten ja nuorten neuvontapuhelimessa”, Elena pohdiskelee.

Vapaaehtoistyöstä Elena uskoo saaneensa hyvää elämänkokemusta, jota voi hyödyntää tulevaisuudessa.

”Ja on tästä varmasti hyötyä myös työelämässä. Englannissa ainakin kysytään näitä asioita työhaastatteluissa. Lisäksi tuli käytettyä tämä kaksi kuukautta hyödyllisesti, muuten tämä aika olisi vain valunut käsistä. Nyt rytmi pysyi koko ajan aktiivisena ja sain vapaaehtoistyöstä virtaa muidenkin asioiden hoitamiseen.”

Lue lisää Sininauhasäätiön vapaaehtoistyöstä ja tule mukaan: www.sininauhasaatio.fi/vapaaehtoistyo

Teksti ja kuvat: Sari Saaristo