Rasismin vastaisen viikon ajatuksia: kuinka toimia rasismia vastaan

Sininauhasäätiössä työskentelemme sen eteen, että jokaisella olisi koti. KOTA-toiminnassa muun muassa avustamme maahan muualta muuttaneita asunnon etsinnässä.

Niinkin perustavanlaatuisen asian kuin kodin saamiseen vaikuttavat Suomessa rasistiset ajatusrakenteet ja niistä juonnettu syrjintä. Haluan kertoa esimerkkejä asiakastyöstämme, jotta edes pieni osa asiakkaidemme kokemuksista tulisi kuulluksi. Esimerkit ovat karuja, mutta niitä on tarpeellista nostaa esiin, sillä suurta osaa suomalaisista syrjintä asuntomarkkinoilla ei kosketa, eikä monelle edes tule mieleen, että tälläkin osa-alueella tarvitaan rasismin vastaisia toimia.

Syrjintä on sitä kokevalle usein syvästi satuttava asia, mutta hänelle itselleen sen esille nostaminen voi herättää pelon siitä, että huono kohtelu vain pahenee. Siksi kerron tässäkin kirjoituksessa esitetyt asiakastapaukset nimettöminä.

Syrjintää asunnottomuustyön arjessa

Melko pian nykyisessä tehtävässäni aloitettuani törmäsin ensimmäiseen suoran rasistiseen syrjintään. Eräs juuri oleskeluluvan saanut pakolainen oli käynyt asuntonäytössä ja toivoi, että soittaisin vielä vuokranantajalla ja tiedustelisin tilannetta.

Soitin vuokranantajalle. Hän kertoi omistavansa merkittävän määrän vuokra-asuntoja ja ettei vuokraa asuntoaan juuri oleskeluluvan saaneelle henkilölle, eikä kenellekään muullekaan ulkomaalaiseksi mieltämälleen. Hän toi ilmi vastustavansa kokonaisuudessaan sitä, että Suomeen tulee ihmisiä pakolaisena ja liitti tietyistä maanosista Suomeen muuttaneisiin ihmisiin aimo liudan negatiivisia piirteitä.

Pyrin käymään vuokranantajan kanssa keskustelua, jonka pohjalta hän heräisi kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan. Työssä juuri aloittaneena en osannut toimia siten, että vuokranantaja olisi saatu vastuuseen syrjinnästä. Yhteistyö yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa on myöhemmin kuitenkin auttanut luomaan toimintamallit tämänkaltaisiin tilanteisiin, joissa ammatikseen vuokra-asuntoja tarjoava taho harjoittaa avointa rasistisille asenteille pohjaavaa syrjintää.

Syrjintä on laitonta ja siitä voi saada tuntuvan sakkorangaistuksen. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että tällaisia tilanteita kohdatessaan tulisi esimerkiksi kirjata tuoreeltaan käyty keskustelu ja yhteystiedot ylös ja olla nopeasti yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja poliisiin. Jos minä koko elämäni Suomessa asuneena henkilönä en osannut sitä tehdä, on vielä epätodennäköisempää, että sitä osaisi tehdä vaikkapa juuri Suomeen muuttanut henkilö.

Kun tarve asunnolle on kova, voi ihminen itse nähdä parempana vaihtoehtona järjestelmässä luovimisen kuin sen haastamisen.

Syrjintätilanteisiin puuttuminen voi olla erityisen vaikeaa asunnottomalle henkilölle. Kun tarve asunnolle on kova, voi ihminen itse nähdä parempana vaihtoehtona järjestelmässä luovimisen kuin sen haastamisen.

Erään asiakkaamme tultua näyttöön vuokranantaja teki hänen ulkonäkönsä perusteella olettamuksen hänen taustastaan ja kertoi korottavansa vuokraa yli sadalla eurolla, koska hänellä oli sanojensa mukaan huonoja kokemuksia tämän taustaisista ihmisistä. Asiakkaamme ei halunnut tehdä asiasta valitusta, sillä hän oli kipeästi asunnon tarpeessa eikä halunnut vaarantaa hänelle tehtyä asuntotarjousta.

Usein kohtaamme tilanteita, joissa vuokranantajat tarjoavat muualta Suomeen muuttaneille huonokuntoisia asuntoja. Eräs vuokranantaja kertoi työntekijällemme, että ei kehtaisi vuokrata huonokuntoista asuntoaan muille kuin juuri meidän asiakkaamme kaltaisille.

Asunnottomuuden lisäksi heikko asumisen laatu koskettaa herkemmin maahan muualta muuttaneita ja etnisiä vähemmistöjä. Syrjintä kaventaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä valintoja, ja he ovat muun muassa siksi useammin pakotettuja muuttamaan huonokuntoisiin asuntoihin.

Puolet vuokranantajakyselyyn vastanneista kertoi, että vuokralaisvalinnassa vaikuttaa positiivisesti se, että hakija on oletettavasti suomalainen.

Rasismi voi aiheuttaa myös turvattomuutta asumiseen. Erään asiakkaamme sisäänmuuttopäivänä työntekijä kuuli pihalla oleskelleiden naapurien kommentoivan kylmän vihamielisesti etnisiltä piirteiltään erottuvan asiakkaan muuttoa taloon. Muutamaa viikkoa myöhemmin asiakas sai virallisiksi varoituksiksi naamioituja viestejä postiluukkuunsa. Heikosti suomea puhuva henkilö hätääntyi ja pelkäsi asunnon menettämistä. Onneksi työntekijämme avustuksella tilanne saatiin selvitettyä isännöitsijän kanssa.

Olisi niin huojentavaa sanoa, että yllä kuvatun kaltaiset esimerkit vuokralaisvalinnasta ovat poikkeustapauksia, mutta valitettavasti näin ei näytä olevan. Tämä ei ole vain kokemuksemme, vaan asia käy ilmi myös vuokranantajille suunnatun kyselyn raportista, jonka Moniheli, Sininauhasäätiö ja VVA ry julkaisivat.

Vuokralaisvalintaan vaikuttavat tekijät ja ulkomaalaistaustaisten asunnonhakijoiden asema yksityisillä vuokramarkkinoilla -raportti kertoo siitä, että syrjivät asenteet ovat todellisuutta. Esimerkiksi puolet vuokranantajakyselyyn vastanneista kertoi, että vuokralaisvalinnassa vaikuttaa positiivisesti se, että hakija on oletettavasti suomalainen. Puolet, se on suuri määrä.

Tämä on varmasti yksi syy siihen, että esimerkiksi Helsingissä lähes 30 % asunnottomista on maahanmuuttajia.

Miten edistää asumisen tasa-arvoa?

Usein kun mietimme mitä rasismi tarkoittaa, tulee mieleen helpommin selkeästi huomattavissa olevia tilanteita, kuten tilanne, jossa kadulla avoimesti huudellaan solvauksia etnisesti erottuvalle henkilölle.

Hankalin osa rasismia ei kuitenkaan ole näkyvät yksittäistapaukset, joihin olisi helppo puuttua. Rasismi voi näyttäytyä myös suhtautumistapojen eroissa ja tulla esiin rakenteissa olevina syrjivinä toimintatapoina. Syrjivät toimintatavat voivat olla tiedostamattomia. Nykyään tästä ilmiöstä käytetään Suomessakin yhä enemmän termiä rodullistaminen.

Syrjintä asuntomarkkinoillakin on suoraa ja epäsuoraa. Ja aina yhteiskunnan rakenteetkaan eivät tue tasa-arvoa.

Rasistiset hierarkiat ovat niin sisäänrakennettuja historiaamme ja opetusjärjestelmäämme, että meistä jokainen altistuu niille. Ihminen voi yllättää itsensä tiedostamattaan altistuneensa jollekin ajatusmallille, jonka juuret juontuvat taustan perusteella tapahtuvasta yleistämisestä ja hierarkioista.

Suomalaisten rasismintukijoiden Minna Seikkulan ja Suvi Keskisen sanoin: ”Rodullistaminen viittaa merkityksenannon prosessiin, jossa ihminen luokitellaan hierarkkisesti kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä”.

Hyväksymmekö helpommin yhteiskuntana niiden ihmisten asunnottomuuden, joita emme miellä etnisesti suomalaisiksi?

Asunnottomuustyötä tehdessä herää kysymys hyväksymmekö helpommin yhteiskuntana niiden ihmisten asunnottomuuden, joita emme miellä etnisesti suomalaisiksi? Vaatii viitseliäisyyttä tarkastella omia tiedostamattomia ajatusmallejaan ja rohkeutta kyseenalaistaa niitä.

Törmäsin hiljattain vanhaan Euroopan komission julkaisemaan artikkeliin suositelluista poliittisista toimenpiteistä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asumisen parantamiseksi. Vaikka ohjeet olivat lähes 20 vuotta vanhat, tuntuvat ne yhä päteviltä tässä hetkessä.

Jäsenvaltioita suositettiin mm. valvomaan asuntomarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää ja ohjeistamaan erilaisia asumisen toimijoita ja vuokranantajatahoja. Näillä keinoin pystyttäisiin puuttumaan suoraan syrjintään. Lisäksi suositettiin tarjoamaan tarpeeksi neuvontaa maahanmuuttajille kielikysymyksen rajoittamatta tiedonsaantia ja sisällyttämään asuminen osaksi kotoutumissuunnitelmaa.

Sininauhasäätiön kantava periaate on, että jokainen ihminen on arvokas, samanarvoinen. Työskentelemme ihmisoikeuslähtöisesti. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin, ei ainoastaan kattoon pään päällä.

Se, että jotkut ihmisryhmät joutuvat lähtökohtaisesti herkemmin asunnottomaksi tai tyytymään huonompaan asumiseen, on asia, joka tulee korjata. Syrjintään pitää pystyä puuttumaan ja palvelujärjestelmämme tulee rakentaa siten, että se vastaa kaikkien ihmisten tarpeisiin.

Lähteet

Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Toimittaneet Suvi Keskinen, Minna Seikkula ja Faith Mkwesha. Gaudeamus, 2021.

Policy measures to ensure access to decent housing for migrants and ethnic minorities by European Commission, 2005. https://ec.europa.eu/employment_social/social_inclusion/docs/decenthousing_leaflet_en.pdf

Vuokralaisvalintaan vaikuttavat tekijät ja ulkomaalaistaustaisten asunnonhakijoiden asema yksityisillä vuokramarkkinoilla: Raportti vuokranantajille suunnatun kyselyn tuloksista. Vilkama Veera, Moniheli ry;
Myllylä Anna-Leena, Sininauhasäätiö sr; Puurunen Heini, VVA ry. 2021. Lue kysely täältä: https://storage.googleapis.com/sininauhasaatio-production/2021/11/c4bc48a2-ulkomaalaistaustaisten-asunnon-hakijoiden-asema-yksityisella-vuokramarkkinoilla-raportti_211101.pdf