Ollessani Antidoten toimistolla antoi Micheal minulle vinkin. Kun juttelimme vertaistuesta ja siitä, miksi Tanskassa käytetään niin vähän vertaistoimijoita. Tanskassa vertaiset toimivat aika erillään palveluiden tarjoajasta, aivan kuten tekee käyttäjäyhdistys, jossa taannoin vierailin.
Michael kertoo, että Vesterbrossa toimii peerworkerit, joilla on oma toimisto alueella. Saan häneltä numeron Janet-nimiselle henkilölle. Osoittautuu, että Janet on hivenen vaikea tavoittaa, mutta lopulta pääsen tutustumaan peerworkerien toimintaan.
Peerworker-toiminta on mielestäni juuri sitä, mitä toivoinkin. Vertaiset jakavat välineitä ja kouluttavat naloksoni-ohjelmaan. Jottei yllätyksiltä tässäkään casessa vältyttäisi, Janet kertoo, että heille voi soittaa ja tilata puhtaita käyttövälineitä, jotka he postittavat ympäri Tanskaa ja niitä menee – hys hys – hivenen Ruotsinkin puolelle.
Tämä on ollut huikea matka toiseen ulottuvuuteen.
Kun puhutaan haittoja vähentävästä työstä, peerworker-toiminta on vertaistyötä parhaimmillaan. Kehun kovasti toimintaa, jolloin Janet iskee vyön alle: tiedätkö Juha, me myös testaamme asiakkaita C-hepatiitin ja hivin varalta. Kysyn, onko täällä töissä sairaanhoitajia. Vapaaehtoisena vai miten?
Janetin vastaus ällistyttää: ”Ei meillä ole ammattihenkilökuntaa. Tai no, eikö me kaikki olla ammattilaisia tällä alalla?”
Miten tämä toimii?
”Saamme testit terveydenhuoltohenkilökunnalta”, Janet kertoo. ”Meidät on koulutettu ottamaan pikatestit, ja jos joku antaa positiivisen näytteen, lähdemme hänen mukaansa sairaalaan saman tien. Jos kyse on C-hepatiitista, lääkitys aloitetaan välittömästi.”
Siis, jos ihminen käyttää, hänen hepatiittilääkityksensä voidaan silti aloittaa saman tien?
”Kyllä, näin asia on”, Janet vastaa.
Mielessäni pyörii monenmoista. Tämä on ollut huikea matka toiseen ulottuvuuteen. Kiitos kaikille, jatketaan tästä. Minun on aika palata perusasioiden pariin Suomeen. Minulla on ikävä lapsia ja töihinkin on kiva palata.