Lahjoita
Tapasimme aikaisin aamulla Norrebossa kaksi katujuristia. Street Lawyers on organisaatio, jossa työskentelee yhdeksän lakimiestä. He ovat noin kymmenen vuoden ajan auttaneet asunnottomia, päihteidenkäyttäjiä, paperittomia ja seksityöntekijöitä. Juristit tekevät jalkautuvaa työtä puistoissa, käyttöhuoneiden lähellä ja muualla Kööpenhaminassa.
Tapaamme katujuristit puistossa, jossa nukkuu usein asunnottomia. Juristit auttavat niin paperittomia kuin paikallisia, riippumatta kansalaisuudesta tai siitä, onko heillä laillisia dokumentteja vai ei.
Heidän asiakkaansa ovat ulkomaalaistaustaisia EU-maiden kansalaisia tai muiden maiden kansalaisia, joilla on oleskelulupa jossain EU-maassa. Asiakkaana on myös heitä, jotka ovat tulleet Tanskaan turvapaikanhakijoina, mutta saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen. Osa katujuristien asiakkaista on elänyt paperittomana Tanskassa jo kymmeniä vuosia.
Juristit kertovat, että poliisit usein pysäyttävät, ratsaavat ja pidättävät kadulla ulkomaalaistaustaisia ihmisiä sillä oletuksella, että ulkomaalaistaustainen mies on huumediileri ja nainen seksityöntekijä.
Kun Tanskassa ihminen saa turvapaikkahakemukseen kielteisen päätöksen, hänet lähetetään odottamaan karkotusta keskukseen, jonne hänen tulee ilmoittautua joka päivä. Hänellä ei tuolloin ole työnteko-oikeutta, eikä hän saa minkäänlaista toimeentulotukea, koska keskuksesta saa ruoan. Tuolloin ei voi matkustaa. Katujuristit kertovat, että lakipykälät ovat muuttuneet näissä asioissa tiuhaan.
Työtekijät kokevat haasteelliseksi asiakasryhmän, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta, sillä ihmisiä ei voida auttaa, vaikka he tarvitsisivat apua.
Tanskassa on ollut keskustelua siitä, että ihmiset, joilla ei ole oleskelulupaa, siirrettäisiin asumaan erilliselle saarelle. Ilmeisesti tästä ideasta on luovuttu, onneksi.
Juristit kertoivat, että ihmiset, joilla on päihdeongelma, mutta ei oleskelulupaa, eivät saa apua päihteidenkäyttöönsä. Monet heistä eivät halua palata keskuksiin, koska yhteisö tuomitsisi heidät ja mahdollisesti kertoisi asiasta sukulaisille kotimaassa.
Myös käyttöhuoneiden työntekijät kokevat haasteelliseksi asiakasryhmän, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta, sillä ihmisiä ei voida auttaa, vaikka he tarvitsisivat apua.
Juristit kertovat monia käytännön esimerkkejä siitä, miten kadulla asuvia ihmisiä kohdellaan Tanskassa. Esimerkiksi puistossa ei saa nukkua kuin yksin. Jos ihmisellä on reppuja tai muita vastaavia tavaroita mukanaan tai hän syö puistossa, se katsotaan leiriytymiseksi, joka on rikos. Myös silloin, jos muut ihmiset (tanskalaiset) ”voivat tuntea olonsa epämukavaksi” nähdessään jonkun nukkumassa puistossa, tälle annetaan 500 DKK sakkoa. Jos he joutuvat astumaan tämän yli porttikongissa ja kokevat olonsa turvattomaksi, siitä saa 1000 DKK sakkoa. Jos ilman oleskelulupaa oleva ihminen kerjää, ensimmäisestä kiinnijäämisestä seuraa 14 vuorokauden vankeustuomio.
Yksi kuvaava esimerkki paikallisesta maahanmuuttopolitiikasta on se, että Tanskasta on vielä kaksi viikkoa sitten palautettu ihmisiä Kabuliin samalla, kun muut maat ovat alkaneet evakuoida ihmisiä sieltä pois, ja kaikilla on ollut tiedossa, että Taliban on valtaamassa kaupunkia. Eräs afgaanimies, joka oli palautettu Kabuliin, oli palannut lähes saman tien evakuointilennolla takaisin, missä hänet oli laitettu suoraan vankilaan, koska hän oli rikkonut maahantulokieltoa.
Mitä ihmisissä on tapahtunut, kun kohtelemme toisiamme näin huonosti?
Juristit kertovat, että järjestöt ja hätämajoitukset eivät uskalla majoittaa tai auttaa paperittomia, koska valtio on ilmoittanut, että niiden rahoitus katkaistaan, jos he auttavat. Myös eilen kuulimme toiselta taholta järjestöille ja sosiaalityöntekijöille lähetetyistä kirjeistä, joissa kielletään auttamasta paperittomia, koska se on rikos ja siitä seuraa työntekijöille rangaistus. Tänään tapaamamme juristit kertovat, että he ovat tehneet työtä jo niin kauan, että saavat toimia rauhassa. Esimerkiksi asunnottomien saamien sakkojen suhteen he voittavat useimmat juttunsa, mutta pystyvät auttamaan vain noin 2 % apua tarvitsevista.
Paperittomalla ihmisellä ei ole Tanskassa oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon, paitsi akuuteissa, välttämättömissä tilanteissa, kuten sydänkohtaus. Julkisessa terveydenhuollossa esimerkiksi synnytyksen ei katsota kuuluvan välttämättömään hoitoon, sillä siihen on ollut noin 9 kuukautta aikaa valmistautua. Sairaaloiden ulkopuolella on sairaanhoitajia, jotka auttavat paperittomia naisia. Kun synnytys on alkanut ja kohdunsuu auennut 7 cm, he vievät naiset sairaalaan synnyttämään, koska silloin kyseessä on akuutti tilanne.
Tapaamisen aikana ja sen jälkeen meillä molemmilla vahvistui ajatus siitä, että vaikka Suomen palveluissa on vielä paljon parannettavaa, kohtelemme asunnottomia ja paperittomia ihmisiä monessa mielessä inhimillisemmin kuin Tanskassa. Silti mielessämme vilisi ajatuksia: Miksi? Mitä ihmisissä on tapahtunut, kun kohtelemme toisiamme näin huonosti?
Tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että kohtelisimme toisiamme tasavertaisesti ja oppisimme luottamaan toisiimme.
Jatkamme seuraavaan paikkaan. Kofoedsskolessa autetaan nuoria pääsemään takasin kiinni perusasioihin. Tänne hakeutuvista nuorista lähes 70 % on maahanmuuttajataustaisia, mikä työntekijöiden mielestä on huolestuttavaa ja tärkeä viesti yhteiskunnalle nuorten tilanteesta. Nykyään nämä nuoret eivät koe itseään asunnottomiksi tavalla, miten asunnottomat yleensä nähdään. Nuoret pukeutuva siististi ja heillä on siistit vaatteet ja hyvä puheli. Kyse on siitä, että he ovat ajautuneet esimerkiksi perheensä kanssa tilanteeseen, jossa eivät voi tai saa asua perheensä luona, tai he ovat asuneet koko elämänsä erilaisissa sijaisperheissä ja laitoksissa.
Asunnottomien nuorten joukko on monen kirjavaa sakkia. Joukossa on lökäpöksyjä jointti huulessa, koulunsa keskeyttäneitä muusikoita ja perheensä kanssa ongelmiin ajautuneita rakastuneita youngstereita. Näistä rakastavaisista toinen saattaa olla afgaani ja toinen albaani, eivätkä heidän vanhempansa voi hyväksyä tällaista parisuhdetta. Keskustelu kääntyy myös ihmisten minuuteen syvemmin: mitä, jos olet muslimi ja transihminen, eikä yhteisösi sulata tätä, ja sinut eristetään perheestäsi ja kaveripiiristäsi? Tai jos olet seksityöläinen, mikä selviää sukulaisillesi, ja sinut tuomitaan?
Näille ihmiselle Kofoedsskolen tarjoaa paikan peseytyä, pyykätä, käyttää tietokonetta, lähteä leffaan tai syömään työntekijän kanssa. Kofoedsskolenissa on myös eri tasoisia koulutusohjelmia. Mikä tärkeintä, työntekijät auttavat ratkaisemaan ongelmia viranomaisten kanssa, kuten tekemään sosiaalipalveluiden ja toimeentulon hakemuksia.
Työntekijät ovat lähellä, kun nuori haluaa jutella asioistaan moneen kertaan. Työntekijöiden puheessa toistuu usein sana luottamus ja siitä tässä on pohjimmiltaan kyse: että kohtelisimme toisiamme tasavertaisesti ja oppisimme luottamaan toisiimme.
Huomenna sukelletaan taas syvään päätyyn.