Lahjoita
Nainen istuu olohuoneessa selkä katsojaan päin, valokuva.

Päihteitä käyttävän nuoren äiti: pahoja ovat huumeet, ei ihminen

Huumeet astuivat Sari Lahtisen maailmaan, kun hänen poikansa alkoi käyttää ollessaan vielä alaikäinen. Nyt Sari ylläpitää Instagram-tiliä, jotta edes joku päihdemaailmaan joutumaton alkaisi nähdä maailmaa eri näkökulmasta.
JAA

”Vain harvat töissä tietävät”, sanoo Sari Lahtinen, V*tun paskat huumeet ‐Instagram-tilin ylläpitäjä.

Sarin poika luisui päihdemaailmaan, kun asui vielä kotona. Siitä seurasi vuosia kestänyt taistelu pojan auttamiseksi. Nykyään tämä asuu omillaan, mutta istuu vankeusrangaistusta.

”Instagram-tilin nimi tulee siitä, että huumeet ovat paskoja, ei ihminen”, Sari sanoo.

Lapsen päihteidenkäytön myötä Sari on nähnyt läheltä kaiken sen pahan, mitä huumeet saavat aikaan, mutta myös löytänyt elämäänsä vertaistuen, vapaaehtoistyön ja yhdistystoiminnan. Hän toimii aktiivisesti erilaisissa huumeiden käyttäjien ja vankien läheisten tukiryhmissä sekä vankien vanhempien yhdistyksen hallituksessa. Lisäksi Sari viestii sosiaalisessa mediassa käyttäjiin ja heidän läheisiinsä liittyvistä ennakkoluuloista.

Seuraavana Sarilta on tulossa V*tun paskat huumeet -näyttely, jossa on esillä Sarin tekemiä kuvakollaaseja. Näyttelyssä on myös esillä kuvataiteilija Tuomas Hallivuon maalauksia ja piirroksia sekä Anniina Holma-Suutarin runo.

Kaikki Sarin kokemukset päihteiden käyttäjän äitinä ovat osoittaneet todeksi sen, että päihderiippuvuus on sairaus.

Sarin poika oli erityislapsi, jonka oli vaikea löytää ystäviä. Äiti arvelee, että poika alkoi käyttää päihteitä, koska ne helpottivat hänen oloaan ja auttoivat olemaan sosiaalinen.

Perhe havahtui lapsen päihdeongelmaan, kun tämän huoneesta löytyi yskänlääkepulloja. Pian muut huumeet astuivat kuvaan, ja jo ennen täysi-ikäiseksi tuloa poika käytti suonensisäisiä huumeita.

Vanhemmat kääntyivät ammattiavun puoleen, mutta poika ei ollut valmis lopettamaan päihteiden käyttöä. Lopulta vanhemmat itse pyysivät huostaanottoa. Sosiaalityöntekijöille poika kuitenkin onnistui uskottelemaan, että kaikki oli kunnossa, joten lastensuojelu ei pitänyt tarpeellisena jatkaa huostaanottoa kuukautta pidempään.

Tuli monta katkoa ja yritys lopettaa käyttö avohoidon turvin, mutta koska poika ei itse halunnut lopettaa, käyttö jatkui. Vaikka alussa kyseessä oli ollut viihdekäyttö, myöhemmin poika tarvitsi päihteitä pysyäkseen toimintakykyisenä. Vaikeat vieroitusoireet tekivät lopettamisen mahdottomaksi. Kokemustensa seurauksena poika kirjoitti kuvauksen siitä, miltä vieroitusoireet tuntuvat.

”Jos lopettaa, tuntuu jatkuvalta paniikkikohtaukselta. Tulee tunnelma, että on tuhopäivä eli kuolema tulossa. Ei pysty nukkumaan. Ei pysy paikallaan. Ulkona tuntuu, että maailma on vinossa tai kävelee ylämäkeä. Tulee pelkotiloja, painajaisia ja unihalvauksia. Yöllä pitää pitää valot päällä, kun tuntuu, että huoneessa on joku.”

Lopulta poika täytti 18-vuotta ja muutti omilleen. Siihen ei kuitenkaan päättynyt äidin huoli. Perhe on aina tukenut poikaa, antanut ruokaa ja saattanut katkolle. Nyt hän on 22-vuotias.

Kaikki Sarin kokemukset päihteiden käyttäjän äitinä ovat osoittaneet todeksi sen, että päihderiippuvuus on sairaus. Vieroitusoireiden lisäksi riippuvainen joutuu taistelemaan psyykkistä riippuvuutta vastaan, jolloin lopettamispäätös helposti horjuu.

Päihteiden käyttäjäksi tai päihteiden käyttäjän läheiseksi voi päätyä kuka tahansa.

Sari puhuu rinnakkaismaailmasta. Se on maailma, jossa päihteidenkäyttäjien läheiset elävät. Rinnakkaismaailmassa on surua, vihaa, pelkoa, epätoivoa, kuolemaa, toivottomuutta.

”Siellä on kaikki sen paska, mikä päihteisiin liittyy”, Sari sanoo.

Huumeita käyttävän nuoren äiti haluaisi näyttää niille, jotka eivät ole rinnakkaismaailmassa käyneet, miltä siellä näyttää ja tuntuu. Siihen kuuluu toisinaan sairaalakeikkoja, toisinaan sitä, että äiti menee lapsen asunnolle, mutta tämä onkin hirveässä kunnossa.

”Mutta kyllä elämässä voi olla muitakin hirveitä asioita kuin lapsen sairastuminen päihderiippuvuuteen. Tarkoitukseni ei ole arvottaa, sillä toinen voi kokea vaikeaksi sen, että lapsi ei päässyt opiskelemaan tai sen, että elämässä on väkivaltaa, masennusta tai sairautta.”

Sari toivoo, että ihmiset katsoisivat ihmistä päihteiden takana.

”En ikinä käyttäisi sanaa narkkari, enkä toivo, että muutkaan käyttäisivät.”

Vertaisryhmissä Sari on tavannut muita käyttäjien vanhempia ja nähnyt, että he kaikki ovat tavallisia ihmisiä. Päihteiden käyttäjäksi tai päihteiden käyttäjän läheiseksi voi siis päätyä kuka tahansa.

”Sanoisin ihmisille, jotka eivät ole rinnakkaismaailmassa käyneet, että katso pintaa syvemmälle. Ja kun näet päihteidenkäyttäjän, anna armoa.”

V*tun paskat huumeet -näyttely avautuu Sininauha Oy:n asumispalveluyksikössä Pessissä 15.5.2023 ja on nähtävillä 26.5.2023 asti. Tämän jälkeen näyttely siirtyy Tampereelle 7.–28.12.2023 ja Helsinkiin Malmin kirjastoon 2.–31.1.2024.

Viestinnän asiantuntija
Taru Nissinen