Lahjoita
Luolassa on kirkas valo.

Olet sitten jotain etsimässä tai jotain löytänyt, tämä on sinulle

"Kristittyjen suurimpana juhlana pääsiäinen Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi on ilon ja toivon juhla."
JAA

Tuttuni kysyi minulta, miksi Jeesus nousi pääsiäisenä haudastaan juuri kolmantena päivänä. Kysymys oli raikas, suora ja pysäyttävä, tuntuen merkiltä jostain tärkeästä. Mieluummin kuin rynnätä vastaamaan, jäin pohtimaan, mistä kysymys kumpuaa. Mitä ajan pysähtyminen pitkäperjantaina tarkoittaa?

Isonkaan aineiston äärellä meillä ei ole suoran käden tietoa Jeesus Nasaretilaisen elämän loppuvaiheista ja kuoleman yksityiskohdista. Kukaan ei voi täysin selittää tai käsittää ylösnousemuksen ihmettä. Tärkeää eivät ole välittömät mielipiteet, oikeat tai väärät vastaukset, vaan uskon varassa mysteerin äärelle hiljentyminen ja arvoituksellisuuden, epävarmuudenkin sietäminen.

Kristittyjen suurimpana juhlana pääsiäinen Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi on ilon ja toivon juhla. Juhlan suuruuteen on valmistauduttu pitkällä paastonajalla.

Pelon keskellä on vaikea toimia tai nähdä valoa tunnelin päässä.

Palmusunnuntaina käynnistyi hiljainen viikko. Siinä eletään läpi Jeesuksen koko kärsimystie. Jeesus nauttii viimeisen aterian kiirastorstaina yhdessä opetuslastensa kanssa. Pitkäperjantaina hän kuolee. Jeesuksen seuraajat tuntevat täysin uudenlaista tuskaa ja hätää. Rakkaan opettajan kuoleman järkyttävyyttä ja jopa traumaattisuutta voi vain aavistella.

Pohdin pelkoa. Pelon keskellä on vaikea toimia tai nähdä valoa tunnelin päässä. Pelon keskellä joutuu miettimään, mitä voi tai uskaltaa sanoa tai tehdä. Taistele-, pakene- tai lamaannu-reaktiot kapeuttavat toimintaa. Voi tuntua vaikealta ottaa apua vastaan tai tuntua siltä, ettei kukaan voi auttaa. Tässäkö tämä oli?

Tuttuni kysymyksen vaivatessa minua ajattelen pääsiäisen tapahtumia tiivistymänä ihmisen elämän perustavista kysymyksistä: petetyksi tulemisesta, luopumisesta, surusta, lohdun ja yhteyden kaipuusta sekä sen väistämättömyydestä, että jossain vaiheessa joudumme kohtaamaan elämän loppumisen, kaiken romahtamisen ja kuoleman kauhun. Ongelma ei ole vaikeat tunteet, vaan hankaluus tulla niiden kanssa toimeen ja yksin jääminen sietämättömän kanssa.

Toivon ja luottamuksen lisäännyttyä Jeesuksen seuraajat selvisivät pimeistä öistä.

Olisikin annettava lupa kokea se, mitä kokee ja tutkia kokemusten merkitystä. Sen päälle voi rakentaa. Usein tarvitsemme tähän toisten ihmisten apua ja kokemusta aidosta kiinnostuksesta. Toivon ja luottamuksen lisäännyttyä Jeesuksen seuraajat selvisivät pimeistä öistä. Ajan pysähtymisen keskellä he saivat varustuksen uuteen huomiseen, vaikka olivat jo ehtineet ajatella kaiken menneen.

Ihminen ei ole juurikaan muuttunut Jeesuksen ajoista. Tuntiessaan turvaa on helpompi katsella omia kokemuksia ja löytää omia sanoja sille, miltä elämän isot kysymykset tuntuvat. Mitä ajattelee, mikä puhuttelee, mihin uskoo.

Paikoin voi löytää vastauksia. Kiirettä ei ole, tarvetta tulla rauhassa kohdatuksi omien pimeiden öidemme keskellä sitäkin enemmän.

Pyhä, suuri ja arvoituksellinen Jumala.
Kiitän sinua rakkaudestasi.
Se antaa vaellukselleni mielen ja suunnan.
Sinä pakotat kulkemaan syvissäkin vesissä, vaikka en itse aina tuntisikaan itseäni kyllin vahvaksi siihen.
Sinä tuet meitä niiden ihmisten kautta, jotka kulkevat kanssamme, jotka vahvistavat, kun väsymme, lohduttavat ja rohkaisevat, kun luulemme tehneemme jo kaiken voitavamme.
Aamen.

Pääsiäisen siunaavin terveisin,

Hengellisen työn asiantuntija, yhteisöpappi
Jenni Tuulensuu