"Ole hetkessä läsnä ja kuuntele."

Näin alkaa Karin tarina, mikä on yksi Ennakkoluuloton -näyttelyn kahdeksasta tarinasta ja valokuvaparista. Tarinoissa unelmoidaan omasta koirasta, tanssitaan teknobileissä, soitetaan heviä ja käydään läpi entisen lapsisotilaan muistoja. Kaikkia teoksissa esiintyviä henkilöitä yhdistää yksi tekijä: He ovat kaikki kokeneet asunnottomuutta Suomessa.

Ennakkoluuloton on valokuvaaja Sofia Eskolan ja Sininauhasäätiö-konsernin yhteiskunnallinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa esille asunnottomuutta kokevien henkilöiden kohtaamat ennakkoluulot. Asunnottomat henkilöt kohtaavat päivittäin ennakkoluuloja, jotka perustuvat median luomiin stereotypioihin sekä tiedon puutteeseen. Median asunnottomuuskuvasta onkin juuri julkaistu Pro gradu -tutkielma “Oma vika ja valinta – Asunnottomuuteen liitetyt mielikuvat iltapäivälehdistön ja asunnottomuutta kokeneiden diskursseissa“ (Rusi, 2020) ja alan järjestöt ovat koonneet toimittajille oppaan asunnottomuuden käsittelyyn.

Asunnottomuuteen liittyvät ennakkoluulot ja niiden tunnistaminen omassa ajatusmaailmassa kuitenkin antoivat kipinän Eskolan valokuvaprojektille.

“Työ Sininauhasäätiö-konsernin viestinnän assistenttina oli ensikosketukseni asunnottomuustyöhön, joten kiersimme esimieheni kanssa eri yksiköissä tapaamassa Sininauhasäätiön yhteisöä. Huomasin asiakkaitamme tavatessani, että kohtasin heidät ennakkoluuloisesti. Olin imenyt ennakkoluuloja itseeni julkisesta tavasta keskustella asunnottomista ja ylipäätään toisilta ihmisiltä. En kohdannut asunnotonta ihmistä tasa-arvoisesti vaan pelon ja säälin värittämään,” Eskola taustoittaa.

“Omat ennakkoluuloni murtuivat erittäin nopeasti työn arjessa, sillä ymmärsin ettei asunnottomuus määrittele ihmistä. Tuntui, että opin jotakin uutta, jota koulussa ei opeteta ja halusin jakaa oivallukseni muillekin.“

Projekti alkoi sopivien henkilöiden etsimisellä, jotka olivat sekä valmiita kertomaan tarinansa, että suostuivat kuvattavaksi. Omien kasvojensa antaminen yhteiskunnallisesti merkittävälle aiheelle ja näkyvälle projektille, mutta samalla henkilökohtaiselle tarinalle, on aina suuri päätös. Osallistujien oli myös pystyttävä sitoutumaan projektiin pidemmäksi aikaa, jotta haastatteluille, kuvien ottamiselle ja valmiiden materiaalien hyväksymiselle olisi tarpeeksi aikaa. Projektiin sopivat henkilöt löytyivät sosiaalisen median kautta ja Sininauhasäätiö-konsernin yhteisön sisältä.

Valokuvattavilta löytyi paljon niin arkisia, mutta mielenkiintoisia tarinoita, kuin uskomattomia kokemuksia jaettavaksi.

“Minun ei täytynyt johdatella ketään kertojaa asian ääreen, sillä jokaisella meistä on mielenkiintoinen tarina kerrottavana, kunhan vain osaa kuunnella. Prosessin aikana yllätyin iloisesti siitä, kuinka jokaisen osallistujan sisällä syttyi palo murtaa ennakkoluuloja ja rakentaa tasa-arvoisempaa tulevaisuutta,” Eskola muistelee osallistujien reaktiota Ennakkoluuloton -projektiin.

Haastatteluista valikoitujen tarinoiden puhtaaksi kirjoittamisen jälkeen jokaisesta osallistujasta kuvattiin tarinan henkeen sopivat kuvat. Osaan valokuvista tehtiin myös kuvitukset tukemaan tarinaa sekä korostamaan sitä, miten ulkoisesta olemuksesta ei voi päätellä ihmisen elämäntilannetta tai mitä hän on elämässään kokenut. Kuvat ja kuvitukset suunniteltiin yhteistyössä osallistuneiden kanssa.

“Valokuvaajana haluan näyttelyn avulla luoda tasavertaisen ja voimaannuttavan kokemuksen kuvatuille henkilöille kertoa itsestään avoimesti sekä tarjota katsojalle mahdollisuuden pohtia omia, ehkä jopa tiedostamattomia, ennakkoluulojaan. Visuaalisesti haluan rikkoa tyyliä, jolla olen nähnyt asunnottomia ihmisiä usein kuvattavan. Mielestäni tummanpuhuva ja lohduton tapa kuvata asunnottomuutta kokeneita edesauttaa eriarvoisuutta ja luo asunnottomuusaiheen ylle häpeän varjon,” Eskola kuvailee näyttelyn visuaalista ilmettä.

Kaiken kaikkiaan kului vuosi projektin aloittamisesta ennen kuin Ennakkoluuloton -näyttely avattiin Citycenterissä tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Kuvat ovat nähtävissä Ateneumia vastapäätä sijaitsevan liiketilan ikkunoissa helmikuun loppuun asti. Citycenterin markkinointipäällikkö Ria Leppävuori kertoo Sponda Magazinen artikkelissa näyttelyn yhteistyön taustasta:

”Koimme kauppakeskusten ja kaupunkiympäristöjen kehittäjänä näyttelyn viestin tärkeäksi ja halusimme tuoda sen kaikkien Citycenterin ohi kulkevien ihmisten ulottuville. Asunnottomuus on helposti piiloonjäävä ilmiö, joka voi koskettaa väliaikaisesti ketä tahansa. Näyttely avaa ongelmaa uudella tavalla ja tarjoaa kanavan myös auttamiseen.”

Mutta miten ennakkoluulojaan voi murtaa? Kun Eskolalta kysytään asiasta, hän vastaa näin:

“Olla hetkessä läsnä ja kuunnella, siis oikeasti vain kuunnella, mitä toinen ihminen haluaa kertoa. Mikä sen parempi tunne, kuin saada kertoa toiselle huolistaan, peloistaan ja iloistaan ilman tuomintaa.”