Lahjoita
Maaliskuussa kaupunginvaltuutettu ja lääkäri Kati Juva jätti valtuustoaloitteen käyttöhuoneen perustamisesta Helsinkiin. Käyttöhuoneella tarkoitetaan turvallista tilaa, jossa huumeiden käyttäjät voivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten valvomissa olosuhteissa käyttää huumeita joko pistämällä tai polttamalla. Käyttöhuoneen perustamisessa on monta näkökulmaa, ja tässä kirjoituksessa haluan tuoda esille naapurustotyön näkökulmaa.
Kööpenhaminan hyvät tulokset
Käyttöhuoneita on jo pitkään ollut monissa Euroopan maissa. Vuosi sitten vierailin Kööpenhaminan ensimmäisessä käyttöhuoneessa Skyenissä, jossa johtaja Rasmus Koberg kertoi, että käyttöhuoneen perustamiseen vaikutti osaltaan voimakkaasti myös alueen asukkaiden aloitteellisuus. Vesterbro, jossa Skyen sijaitsee, on ollut keskeinen sijainti huumeidenkäyttäjille jo 70-luvulta. 1990-luvulla alue remontoitiin ja asuntojen hinnat nousivat. Kuitenkin kaduilla jatkui edelleen huumeidenkäyttö ja esimerkiksi riskijäteongelma oli mittava.
Ensimmäinen käyttöhuone, joka avattiin syksyllä 2012, oli kahdeksanpaikkainen ja jo ensimmäisenä päivänä siellä oli 120 käyttökertaa. Koberg kertoi, kuinka ensimmäisinä kuukausina pistohuone oli ”liiankin suosittu”, eikä ongelmilta vältytty, kun käyttäjät joutuivat jonottamaan päästäkseen käyttöhuoneeseen sisään. Elokuussa 2016 Vesterbrossa avattiin H17, Euroopan suurin käyttöhuone, ja nyt Kobergin mukaan kapasiteetti on riittävä Kööpenhaminan käyttäjien tarpeisiin. Näistä kokemuksista Kööpenhaminassa voitaisiin Helsingissä ottaa mallia niin, että käyttöhuoneiden kapasiteetti olisi jo alussa riittävän suuri, jolloin ympäristölle ei tulisi rasitetta alimitoituksesta.
Koberg kertoi, että kun käyttäjiltä on kysytty, mikä heidät saa hakeutumaan käyttöhuoneeseen, niin he ovat kertoneet, että pääsyitä ovat turvallisuus, hygieenisyys, kontaktit henkilökuntaan ja arvokkuuden tunne. Käyttäjät ovat muistelleet ikäviä tilanteita, joissa he ovat yrittäneet pistää huumeita esimerkiksi porttikongissa, ja päiväkotiryhmällinen lapsia on sattunut paikalle.
Myös naapurusto ja poliisi kokenut hyvänä
Käyttöhuoneiden vaikutukset Vesterbron alueelle kokonaisuutena ovat olleet selkeästi hyvät. N. 500 yliannostuskuolemaa tai ainakin vakavat jälkiseuraukset ollaan jo käyttöhuoneessa estetty, ja alueen riskijäteongelma on lähes kokonaan hävinnyt. Myös Kööpenhaminan poliisit ovat olleet tyytyväisiä käyttöhuoneeseen, sillä sen myötä tehtäväpyynnöt poliisille liittyen huumeidenkäyttöön pihoissa ja rappukäytävissä ovat loppuneet lähes kokonaan.
Naapurustotyöntekijänä ajattelen, että jos ja kun käyttöhuoneiden perustaminen on Helsingissä ajankohtaista, niin mallia kannattaa ottaa esimerkiksi Kööpenhaminasta, jossa niiden perustamisella on ollut siis kiistatta hyvät seuraukset käyttäjien lisäksi myös alueelle kokonaisuudessaan. Tulisi miettiä, mitkä paikat Helsingissä ovat sellaisia, joissa huumeidenkäytön haittavaikutukset näkyvät katukuvassa siten, että käyttöhuoneen perustaminen olisi naapurustollekin parannus, eikä lisäkuormitus. Myös käyttäjiä ajatellen valmiiksi tuttu sijainti varmastikin madaltaisi kynnystä käyttöhuoneeseen hakeutumiselle.