Nuorille turvattava tarpeenmukainen asumismuoto

Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektipäällikkö Leena Rusi penää laajempia ja joustavampia tukimuotoja nuorten asumisen onnistumisen varmistamiseen, jotta nuorten asunnottomuus saadaan laskuun.
JAA

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) laatimat asunnottomuustilastot vuodelta 2017 on julkaistu. Tilastojen mukaan asunnottomuus on Suomessa tehokkaan asunnottomuudenpoisto-ohjelman myötä edelleen laskussa. Huolta aiheuttaa se, että nuorten asunnottomuus lisääntyi 13% vuoteen 2016 verrattuna. Asuntomarkkinoiden suurin yksittäinen väliinputoajien ryhmä ovat nuoret, kouluttamattomat miehet. Erityisen haasteellisessa asuntotilanteessa ovat työttömät, luottohäiriömerkinnän omaavat nuoret.

Syyt nuorten asunnottomuuden lisääntymiseen ovat pitkälti yhteiskunnan rakenteissa. Asuminen erityisesti isoissa kasvukeskuksissa on liian kallista. Nuorten asunnottomuus korreloi suoraan toimeentulotasoon sekä opiskelu- ja työelämän haasteisiin. Tilastokeskuksen tuoreesta tulonjakotilastosta käy ilmi, että nuorten osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi (HS 3.3.2018). Nuoret putoavat herkästi opinnoista, koska hallituksen ammatilliseen koulutukseen asettaman säästötavoitteen myötä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on 18 000 vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Säästötavoitteiden seurausta ovat lisäksi opetusryhmäkokojen kasvu ja lähiopetuksen väheneminen, jotka aiheuttavat opintojen keskeytyksiä erityisesti eritystukea tarvitsevien nuorten kohdalla. Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyminen altistaa erilaisille riippuvuuksille sekä ihmissuhde- ja mielenterveysongelmille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lastensuojelun jälkihuollosta itsenäistyvät nuoret, varsinkin mikäli välivaiheen tukea ei ole riittävästi tarjolla. Tänä päivänä kouluttamattomien ja työttömien nuorten joukko on tilanteessa, jossa arjen tyhjiötä täytetään päihteillä ja taloudellista ahdinkoa paikataan pikavipeillä. Asunnottomuus onkin usein edellä mainittujen arjenhallintaa vaikeuttavien ilmiöiden syy eikä niiden seuraus.

Asunto on jokaisen kansalaisen, myös nuoren perusoikeus, jota ei tarvitse ansaita.  Nuorille tulee mahdollistaa laajamittaisemmin erilaisia tarpeita vastaavia asumismuotoja. Palveluvalikkoa tulee edelleen laajentaa tuetusta yhteisöllisestä asumisesta itsenäiseen erillisasumiseen, myös Asunto ensin- periaate huomioiden. Asumiseen linkittyvän tuen tulee olla saumatonta silloinkin, kun nuori siirtyy asumismuodosta toiseen. Nuorten puheissa korostuu vahvasti tarve kuulua joukkoon. Heidän näkemyksensä mukaan yhteisöllisiä toimintoja tulisi lisätä ja niihin osallistumiseen jopa velvoittaa nykyistä enemmän, jotta yhä useampi nuori löytäisi mielekkyyttä arkeen. Nuorten itsenäistymistavoitteita tulee kunnioittaa edelleen ja mahdollistaa jokaiselle nuorelle ensiasunto helposti ja mahdollisimman halvalla. Muussa tapauksessa Suomessa on lähivuosina asunnottomien joukko, joilla on niin massiiviset sosiaaliset ja mielenterveyttä kuormittavat ongelmat, että niitä on vaikea enää korjata.

Julkaistu lyhenneltynä Helsingin Sanomissa 08.03.2018: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005594974.html

Koti kaikille | Projektipäällikkö
Leena Rusi