Lahjoita
Pitkästä aikaa olen Christianiassa, joka nuorena poikana Itä-Helsingissä tuntui vain kaukaiselta unelmalta, ne kaikki isompien poikien tarinat huumeista ja vapaamielisistä naisista.
Christiania on paljon muuttunut niistä 1980–1990-luvun vuosista. Kovat huumeet on pyritty karsimaan ja kaupunki jatkaa hiljaista olemassaoloaan.
Heti ensimmäisten minuuttien aikana meille tarjotaan kannabista ja valitettavasti myös kokaiinia.
Kannabista kasvaa isoina kahden metrin puskina kadunkulmissa ja yhtä pusikkoa nuorehko herra karsii. Hän kertoo ottavansa huonot alalehdet pois, jotta kukinnoilla olisi enemmän ravintoa kasvaa.
Kerron olevani Suomesta, johon hän vastaa ”oh no”. Tiedä sitten tarkoittaako hän valtiomme tiukkaa huumausainepolitiikkaa vai suomalaisten joskus ainakin huonoa mainetta päihtyä liikaa ja aiheuttaa häiriöitä muuten rauhallisessa paikassa.
Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat hyvinkin tyytyväisiä tähän tilanteeseen.
Istumme keskellä Christianiaa paikassa, jossa on pieniä ravintoloita ja lava musiikin esittämiseen. Huomioni kiinnittyy siihen, että paikalla on paljon 20–50-vuotiaita ihmisiä, jotka lähes kaikki polttavat pilveä ja joista osa juo alkoholia.
Ilmapiiri on hyvin rauhallinen. Kukaan ei huuda asiaansa, eikä minkäänlaista eripuraa synny kolmen tunnin aikana. Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat hyvinkin tyytyväisiä tähän tilanteeseen.
Paikalla on jonkun verran perheitä, jotka ovat selkeästi turisteja. Se ajatus, joka minullakin oli nuorena poikana, että täällä rällätään ja vedetään säkki kaupalla aineita, karisee kyllä. Olen täällä ollut useita kertoja käyttöaikoinani, mutta en osannut nauttia tästä ilmapiiristä enempää. Se oli todella rankkaa sekakäyttöä.
Kaikille mietittäväksi: olisiko Suomen aika tehdä jotain huumausainepolitiikalleen? Onko jo annettu keppiä tarpeeksi? Mitä, jos lakialoite kannabiksen dekriminalisoinnista menisikin läpi? Olisiko ehkä depenalisointi Suomen malli?
Eivät nämä ihmiset hakeudu kouluun tai työpaikoille, joissa tarkastetaan rikosrekisterit.
Itse mietin pitäisikö kaikki huumeet dekriminalisoida? Miksikö?
Miksi vain kannabis? Siksikö, että se vaikuttaa enemmän meihin hyväosaisempiin?
Asiakkaat, joiden kanssa itse työskentelen, ovat ihmisiä, jotka käyttävät päivittäin suonensisäisiä huumeita. Heille kannabiksen dekriminalisointi on ihan sama. Eivät nämä ihmiset hakeudu kouluun tai työpaikoille, joissa tarkastetaan rikosrekisterit. Heillä se jo on. Heille on ihan sama, tuleeko yhdestä jointista sakko vai ei.
Me, jotka esimerkiksi haemme kouluun, töihin lasten pariin tai työpaikkoihin, joissa ajamme jotain välinettä, tarvitsemme puhtaan rekisterin. Ilman puhdasta rekisteriä voi olla, ettei saa olla järjestön hallituksen jäsen, jos se osallistuu kilpailutuksiin.
Miksi vain meidän pitäisi hyötyä dekriminalisoinnista?
Mielestäni kannabiksen dekriminalisointi asettaa taas kerran ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jos fuksiaisiaan juhlivat Mikko ja Piia Koffin puistossa saavat polttaa rauhassa jointtinsa, niin miksi ei Jartsu ja Marita saa sniffata pepsejään (kokaiini) Tigerin vessassa tai Make ja Minna käyttää amfetamiinia rauhassa Kinaporinpuistossa?