08.12.2022 08:10

Huomio näkymättömien nuorten asunnottomuuden juurisyihin

Usein asunnottomat nuoret jäävät yhteiskunnassamme näkymättömiksi. Näistä nuorista on otettava koppi aiemmin, eikä palvelujärjestelmän rakoihin saa päästää ketään tippumaan, kirjoittavat sosiaalialan erityisasiantuntija ja sosionomi YAMK-opiskelijat Soile Bar-Yosef, Julia Laihanen, Tuija Kähkönen ja Sara Räty.

Asunnottomia nuoria on yhteiskunnassamme huolestuttavan paljon. Aran tekemän selvityksen mukaan vuonna 2021 Suomessa oli 711 alle 25-vuotiasta asunnotonta nuorta.

Tilastollisesti asunnottomien nuorten määrä on laskussa edellisvuodesta, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta. Tilastojen ulkopuolelle jää useita asunnottomia nuoria, jotka majailevat kavereiden nurkissa ja pyrkivät sohvalta sohvalle yöpymään. Koska kaikkia nuoria ei tavoiteta tilastoihin, on myös hyvin todennäköistä, etteivät palvelut, joita he tarvitsisivat, tavoita heitä. Näin monet asunnottomat nuoret jäävät palveluiden ulkopuolelle ja tippuvat palvelujärjestelmän rakoihin.

Sukupolvien yli jatkuva huono-osaisuus

Nuorten palveluiden päällikkö Päivi Malmivaara kohtaa työssään Sininauhasäätiössä useita nuoria, joille päihteiden käyttö, asunnottomuus tai ylipäänsä huono-osaisuus on jo ylisukupolvinen kokemus.

“Jo nuorten vanhemmat voivat asua tuetussa asumisyksikössä tai nuoren isovanhempi on saattanut opettaa huumausaineiden käytön”, kuvailee Malmivaara.

Malmivaara kertoo, että huumemaailmassa elävälle ihmiselle hänen maailmansa on ainoa, jonka hän tuntee. Tällöin on vaikea ajatellakaan muunlaista maailmaa. Silti kukaan nuori ei haluaisi päätyä asunnottomaksi huumeidenkäyttäjäksi.

Nuorten asunnottomuuden pinta- ja juurisyyt nivoutuvat toisiinsa. Ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsivien henkilöiden arkea ja elämää kuormittavat todella monet toisiinsa kytkeytyneet pintasyyt. Näitä pintasyitä valtaosalla asunnottomilla nuorilla ovat esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelma ja ylivelkaantuminen. Monien pintasyiden vuoksi kuormittuva nuori ei pysty hyödyntämään hänelle tarjottua apua tai yksittäisiä palveluja. Usein kokemukset palveluista ovat erittäin huonoja tai nuori voi olla esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi täysin sairaudentunnoton.

Kuitenkin nimenomaan juurisyihin pitäisi päästä vaikuttamaan. Näitä ovat yleensä erilaiset traumakokemukset.

Malmivaara nostaa esiin, että jokainen asunnoton nuori on kokenut jonkinlaisen trauman, johon ei ole saanut riittävää apua tai tukea. Hyvin usein nuorten traumoja ei ole käsitelty missään vaiheessa. Jo yksinään asunnottomuus on traumaattinen kokemus, puhumattakaan juurisyistä, jotka ovat tilanteeseen johtaneet.

Luottamus rakentuu jo lapsuudessa

Ihminen rakentaa perusluottamuksensa ympäröivään maailmaan varhaislapsuudessa. Tiedetään, että ylisukupolvisen huono-osaisuuden riskitekijöitä ovat muun muassa lapsuuden pelko- ja stressikokemukset, vanhempien päihde- ja riippuvuusongelmat, oppimisvaikeudet, käytös- ja mielenterveyshäiriöt, koulukiusaaminen, ulkopuolisuuden kokemus ja koulupudokkuus.

Perusluottamuksen muodostuminen on pohja turvallisuuden tunteelle. Varhaiset pettymykset voivat estää luottamasta muihin ihmisiin silloinkin, kun luottaminen olisi perusteltua. Haavoittuvissa

ihmisryhmissä luottamusvajeista kärsiviä on paljon. He ovat kokeneet liian monia luottamusta rikkovia kokemuksia varhaislapsuudessaan.

Malmivaara kävi Sininauhasäätiö-konsernin työryhmän kanssa tutustumassa Lissabonissa asunnottomuustyötä tekevän Crescer-järjestön työhön. Siellä korostui huomattavan vahvasti traumaorientoitunut työskentely asunnottomuustyössä. Työntekijöistä monet olivat koulutukseltaan psykologeja. Crescerin toiminnassa näkyi selkeästi ymmärrys ihmisen kokemien traumojen vaikutuksesta. Traumat ovat niin sanottuja juurisyitä hänen sen hetkiseen elämäntilanteensa.

Malmivaara tuo esiin, että huolestuttavan usein nuoret eivät ole missään vaiheessa elämäänsä päässeet käsittelemään jo varhaislapsuudessa syntyneitä vakavia traumoja.

“Eräskin nuori kertoi kokeneensa vakavaa hyväksikäyttöä lapsuudessaan, eikä sen vuoksi kykene lainkaan parisuhteeseen. Hän on toistuvasti käyttäytynyt hyvin väkivaltaisesti parisuhteissaan ja todennut, että hänen on parempi olla yksin, jotta ei satuttaisi ketään”, toteaa Malmivaara.

Sen sijaan, että nuori pääsisi käsittelemään kokemiaan traumoja ja kasvamaan elämässään niiden yli, hän elää niiden vankina, koska tarvittava apu ei tavoita häntä.

Saari, Eskelinen & Björklund (2020) tuovat esiin Raskas perintö -kirjassaan, että yhteiskunnassamme nuori joutuu hakemaan apua päihdeongelmaan, mielenterveyden haasteisiin tai velkaantumiseen – jokaiseen eri paikasta. Usein kuitenkin pintasyiden taustalta löytyy niitä yhdistävä juurisyiden rypäs. Juurisyiden tulkinnan rakentamisessa ja selvittämisessä asiantuntijoiden hyödynnettävyys on avainasemassa.

Juurisyiden hoito olisi avain kaikkiin pinnalla näkyviin ongelmiin. Työntekijöiden huomion olisikin kohdistuttava pintasyitä vastaavien palvelujen ohella niiden taustalla oleviin juurisyihin. Huomion ytimessä tulisi olla lastensuojelun jälkihuollon muuttaminen ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisuuteen tähtääväksi aikuisten tueksi.

Tarvitaan traumatietoista lähestymistapaa

Nuorten asunnottomuuteen on mahdollista tehdä muutos. Palveluja tulisi parantaa ottaen huomioon ne, joiden asunnottomuus on lyhytkestoista, ja ne, joille asunnottomuus on pitkäkestoista ja toistuvaa. Nuoria tulisi ennen kaikkea tukea ennaltaehkäisevillä, oikea-aikaisilla ja kynnyksettömillä palveluilla.

Asunnottomat nuoret tarvitsevat auttajilta traumatietoista lähestymistapaa. Nuorten psykiatria- ja päihdepalveluja tulisi resursoida enemmän myös perusterveydenhuollossa. Ylisukupolvisessa huono-osaisuuden ja syrjäytymiskierteen katkaisussa pitäisi ottaa huomioon perhe kokonaisuutena jo varhaisen tuen vaiheissa.

Asunnottomat nuoret tarvitsevat apua ja tukea sekä omien traumojensa että asunnottomuuden juurisyiden hoitamiseen. Jokaisen nuoren tulisi olla yhdenvertainen yhteiskunnan silmissä, oli hänellä asuntoa tai ei. Juurisyiden hoitaminen olisi myös huomattavasti vaikuttavampaa kuin pelkkien pintasyiden hoito.

Soile Bar-Yosef, Julia Laihanen, Tuija Kähkönen ja Sara Räty, sosiaalialan erityisasiantuntija/sosionomi YAMK-opiskelijat, TAMK

Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK)-opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta.