Lahjoita
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä henkilöä, jotka puhuivat jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskielisten määrä kasvoi vuodesta 2020 yli 25 100 hengellä. Suuriman vieraskielisten ryhmän muodostivat äidinkielenään venäjää puhuvat, joita oli lähes 88 000 henkilöä.
Myös meillä Sininauhasäätiössä asioi viime vuonna entistä suurempi joukko vieraskielisiä henkilöitä, jotka olivat asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla. Esimerkiksi maahanmuuttaneiden toiminnassamme vieraskielisiä asiakkaita oli yli 470 henkilöä. Jokaista heistä neuvoimme ja tuimme jollain muulla kuin virallisilla kielillämme.
Englanti sijoittuu Suomessa puhuttavien kielien listalla vasta neljänneksi, mutta lingua francan eli yleiskielen asemansa vuoksi sitä voitaneen olettaa puhuttavan vieraista kielistä eniten. Englannin kielen tarvetta kasvattaa myös Ukrainan sota, sillä pelkästään tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten määrä kohosi vuonna 2022 yli 46 000:n.
Englannin kielellä tarjottuja palveluita tarvitaan entistä enemmän, sillä emme voi olettaa, että Suomeen vastikään muuttaneet oppisivat suomen kieltä hetkessä – listataanhan suomen kieli usein yhdeksi vaikeimmista kielistä oppia! Usein Suomeen muuttaneet kuitenkin tarvitsevat pääsyn palveluiden piiriin ennen kuin kielen opiskelulle on edes ollut aikaa.
Konekääntimet harvemmin tuottavat sujuvia käännöksiä suomen kielestä muihin kieliin.
Väestön kansainvälistymisen kiihtymisestä aiheutuu kuitenkin ongelmia palveluiden kielivalikoiman kattavuudessa. Kauppojen palvelualttiit myyjät saattavat auttaa asiakkaitaan asioimaan myös englanniksi, mutta viralliset instanssit eivät täysin pysy globalisoitumisen – tai paremminkin englanninkielisen kysynnän – perässä.
Esimerkiksi työnhakua ja työllistymistä tukeva TE-toimisto tarjoaa asiakkailleen kattavat suomen- ja ruotsinkieliset verkkosivut, mutta englannin kielellä saatava informaatio on hyvin rajallista. Kielivalikoiman rajallisuus voi hankaloittaa englannin kieltä käyttävien työnhakijoiden oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta: itsenäisen työn- ja tiedonhaun sijaan suomea tai ruotsia taitamaton henkilö joutuu turvautumaan muiden apuun tai varaamaan erillisen ajan TE-toimiston paikalliseen yksiköön.
Kela puolestaan tarjoaa vieraskielisille asiakkailleen runsaasti englanninkielistä informaatiota, mutta pieniä puutteita silti löytyy. Esimerkiksi Kelan verkkosivustolta löytyviä hyödyllisiä laskureita voi käyttää sujuvasti vain, jos osaa suomen kieltä, saa käännösapua tai käyttää verkkoselainta, joka kääntää tekstin halutulle kielelle. Tämä puolestaan voi johtaa käännösvirheisiin, sillä konekääntimet harvemmin tuottavat sujuvia käännöksiä suomen kielestä muihin kieliin. Laskurin kohdalla konekäännöksen tekemät virheet ovat tuskin vakavia, mutta hämmennystä ne saattavat aiheuttaa.
Kelan kohdalla kielitarjonta on kuitenkin tärkeää, sillä sivuston kävijämäärä on valtava: vuonna 2021 Kelan sivustolla vierailtiin 56 miljoonaa kertaa. Kävijämäärä näyttää nousevan vuosi vuodelta ja voitaneen olettaa, että myös englanninkielisiä palveluita tarvitaan yhä enenevässä määrin.
Maahanmuuttajia halutaan auttaa ensisijaisesti heidän äidinkielellään, mutta myös englanniksi.
Vieraskielisten asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on noussut tärkeään asemaan myös meillä Sininauhasäätiön toiminnassa. Sininauhasäätiön maahanmuuttaneiden toiminnassa englantia käytetään aina kun mahdollista, mutta toisinaan myös tulkkien ja konekääntimien apua tarvitaan.
Sininauhasäätiö pyrkii aktiivisesti kehittämään erikielisiä materiaaleja, joiden avulla voidaan paremmin palvella vieraskielisiä asiakkaita sekä edistää heidän kotoutumistaan. Esimerkiksi Asumisen ja sosiaaliturvan pieni sanasto vasta Suomeen muuttaneille on tuotettu kieliversioina arabiaksi, kurdiksi (sorani), tigrinjaksi ja swahiliksi (kongon swahili) sekä kirjallisessa muodossa että puhuttuina versioina. Juuri tänä vuonna on julkaistu Asunnon haun ABC, joka on saatavilla suomeksi, arabiaksi ja dariksi/farsiksi sekä englanniksi. Lähiaikoina on tulossa versiot somaliksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Haluamme auttaa vieraskielisiä maahanmuuttajia ensisijaisesti heidän äidinkielellään, mutta myös englanniksi.
Kaupungeista suurimman harppauksen kohti englanninkielisiä palveluita ja samalla vieraskielisten osallisuuden parantamista lienee tehnyt Espoo jo vuonna 2017, jolloin englanti otettiin kunnan asiointikieleksi. Englanti on siis nostettu kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle ja käytännössä virallisen kielen asemaan. Kolmikielisyyteen on syynsä: vuonna 2021 vieraskielisten määrä Espoossa oli yli 20 prosenttia ja väestönkasvusta peräti 91,9 prosenttia oli vieraskielistä. Määrän odotetaan edelleen nousevan.
Kielivalikoiman laajuus tuo mukanaan resurssikysymyksiä.
Englanninkielistä tarjontaa siis on, mutta useiden palveluiden kohdalla tarjonnan määrä ei täysin kohtaa kysyntää. Vaikka esimerkiksi juuri Espoossa englanti on noussut kolmanneksi asiointikieleksi, varsinainen lainmukainen virallinen kieli se ei vielä ole – eikä hetkeen tähän asemaan ylläkään. Tulee myös ottaa huomioon, että kielivalikoiman laajuus tuo mukanaan resurssikysymyksiä. Suomen kaksikielisyys verottaa jo itsessään kaksin verroin viranomaisten resursseja.
Mikäli englanti nostettaisiin Suomessa kansalliskielen eli virallisen kielen asemaan, jouduttaisiin resursseja lisäämään esimerkiksi käännöstyöhön. Toinen vaihtoehto olisi vähentää resursseja kahden muun kielen osalta. Vaihtoehdoista jälkimmäinen on selkeästi huonompi, sillä vaikka kansainvälisyyttä tulee edistää, ei sitä sovi tehdä äidinkieltemme kustannuksella. Lisäksi tulee muistaa, etteivät läheskään kaikki Suomeen muuttavat osaa edes englantia.
Ratkaisu kielivalikoiman rajallisuuteen lienee eräänlainen kultainen keskitie, jossa resursseja lisättäisiin riittävästi, jotta englanninkieliset peruspalvelut voidaan taata niin, ettei suomen ja ruotsin kielen asema vaarannu. Tällöin mahdollistetaan se, että tavoitetaan myös sellainen yleisö, joka ei suomen tai ruotsin kieltä taida – mutta englantia sitäkin enemmän – eikä kielitaidon vuoksi ole palveluiden piiriin aiemmin päässyt.