"Kuin positiivinen kierre, joka vain jatkuu"

Musiikki on tieteellisesti tutkittu terapiamuoto esimerkiksi kommunikaatiohäiriöiden, työuupumuksen, päihteidenkäytön, masennuksen tai neurologisten ongelmien hoitoon. Musiikkiterapiaa voidaan käyttää niin päähoitomuotona kuin osana hoitokokonaisuutta. Sininauhasäätiö-konsernin Ruusulankadun asumispalveluyksikössä on käytetty musiikkia työkaluna jo vuodesta 2012 lähtien.
JAA

Tero Salmensuo työskentelee Sininauha Oy:n Kotiin vietävät -palveluiden palveluohjaajana, jonka työnkuvaan kuuluu myös musisointia asukkaiden kanssa. Tero on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta sosionomiksi ja suuntautumisvaihtoehtona opiskeluissa hänellä oli musiikkiterapia. Kaksoistutkinto oikeuttaa työhön sosionomina sekä musiikkiterapeuttina. Sininauhalle saavuttuaan Tero tahtoi tuoda musiikkiterapeuttista näkökulmaa osaksi sosiaalityötä.

-Idea lähti yhdessä asukkaiden kanssa musaryhmästä… Oisinhan mä sen joka tapauksessa ajanut läpi koulutukseni takia tänne, asukkaat kuitenkin innostuivat ideasta yhdessä mun kanssa, hymyilee Tero.

2013 löytyivät vihdoin sopivat tilat Ruusulankadulta ja musiikkiryhmä RK10 sai alkunsa. Ryhmässä jammailtiin yhdessä, kunnes jalostui idea tehdä itse biisejä.

-Saimme RK10:n kanssa rakennettua kaksi ammattilaistasoista biisiä, ”Herätys” ja ”Sun päätös”. Kummatkin biisit kumpusivat ryhmän räppärin luovasta mielestä. Ami-Ok taiteilijanimellä kulkeva entinen asukkaamme räppäsi lyriikat, joiden ympärille aloin yhdessä musaryhmäläisten kanssa sovittamaan musiikkia, Tero kertoo.

-Päätimme heti alkuun RK10:n kanssa, että biisit tehdään ammattimaisesti loppuun asti, niin voidaan olla ylpeitä tuloksesta, Tero muistelee.

Teron metodit tukevat asiakkaan omaa kiinnostusta ja halua soittaa. Asiakkaalle on rakennettava positiivinen musiikkikokemus, joka motivoi jatkamaan harrastusta. Tero välttää viemästä ryhmäläisiä epämukavaan “mä en osaa” -tilanteeseen ja yrittää aina löytää jokaisen yksilölliseen soittotaitoon soveltuvaa soitettavaa. Tärkeää musiikkiterapeutin työssä onkin ennakointi, suunnittelu ja mukautuminen; silloin soittajan musiikkivietti ei katoa.

-Ryhmässä voi olla eri tasoisia soittajia, sillä esimerkiksi basistin tarvitsee soittaa vain kahden soinnun pohjaääniä, jonka päälle pidemmällä soittotaidoissa oleva kitaristi voi sooloilla. Jokaiselle tulee tällöin onnistunut ryhmäkokemus ja harmonia säilyy, hän kiteyttää.

Musiikin hyötyjä terapian vuorovaikutuksessa tutkitaan viime vuonna alkaneessa Vuorovaikutus depressiopotilaiden vuorovaikutuksessa -hankkeessa Jyväskylän yliopistolla. Hanke voi monipuolistaa tulevaisuudessa terapian vuorovaikutuskeinoja yksilön etuja ajajen. Osa myös Ruusulankadun asukkaista käyttää musiikkiryhmää tietoisesti terapiakeinona, jos on esimerkiksi ahdistunut olo. Ryhmässä voi luovalla tavalla ja ihan fyysisestikin purkaa pahaa oloaan päihteidenkäytön sijaan. Teron mielestä musiikki auttaa asiakkaita kommunikoimaan esimerkiksi kokemastaan ahdistuksesta jäsennellymmin.

-Asiakas saattaa tulla sanomaan, että nyt on ihan pakko soittaa. Muutaman biisin jälkeen voi varovasti kysyä, että mitä sulle kuuluu. Sitten asiakas alkaakin avautumaan olostaan, kun on ensin purkanut tunteitaan hetken, kertoo Tero.

Useimmat ryhmän soittimista on lahjoituksia muusikoilta, kuten Maija Vilkkumaalta.

Tänään musaryhmään osallistuu Mika. Hän on soittanut rumpuja viisi vuotta ryhmässä ja oli myös mukana RK10:ssä.

-Tää auttaa mua purkamaan pahaa oloani, hän ehtii huikkaamaan rumpusoolon välistä.

Kun Mika ei soita rumpuja Ruusulankadulla, suuntaa hän usein Töölön kirjastoon, jossa on mahdollista soittaa sähkörumpuja.

Juteltuani myöhemmin Mikan kanssa musaryhmän hyödyistä, paljastaa hän harrastuksen vähentäneen tarvetta käyttää päihteitä.

-Oon huomannut soittavani paremmin ilman alkoholia tai tupakkaa. Vähensin niiden käyttöä, sillä tekee mieli soittaa aina vaan enemmän ja paremmin. Tästä on tullut kuin positiivinen kierre, joka vain jatkuu, hän naurahtaa.

Alla RK10:n upeat biisit ja musavideot: Herätys ja Sun päätös.

Sofia Eskola
Viestintäassistentti