Ihmisarvo mukaan kuntapolitiikkaan

Ihmisarvoisen elämän toteutuminen on kuntapolitiikan ytimessä. Kunnallispoliitikoilla on asemansa mukana tullut velvollisuus vähentää eriarvoistumista ja valikoimatta vastata kuntalaisten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, suojelusta ja toteutumisesta. Sen tehtävän hoitamisen ei pidä olla resurssikysymys, eikä siihen tule vaikuttaa kunkin valtuusto- tai hallituskokoonpanon tahtotila ja arvovalinnat.

Ihmisarvo ja -oikeudet konkretisoituvat kunnallispoliitikkojen päätöksissä. Niillä tulee taata esimerkiksi jokaiselle kunnan alueella elävälle ihmiselle asunto ja mahdollisuus päästä riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.

Asunto on ihmisen perustarve, kuten puhdas vesi, ravinto ja vaatetus. Asunnon puutteella on merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämään. Ensinnäkin asunnottomuus aiheuttaa huomattavaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta. Lisäksi asunnottomuus vaikeuttaa koulussa tai työssä käyntiä, lisää väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä, heikentää terveyttä, altistaa päihteiden väärinkäytölle ja kasvattaa kuolemanriskiä.

Arvokkaan, tasavertaisen ja omannäköisen elämän mahdollisuudet tulee olla kaikkien ulottuvilla. On tärkeää muistaa, että asunnottomuus ei ole kenenkään ominaisuus, vika tai valinta. Asunnottomuuden taustalla vaikuttavat yhteiskunnan rakenteet ja etuoikeudet, joista osa on täysin yksilön vaikutuspiirin ulottumattomissa. Kunnan tasolla asunnottomuus on syrjintää ja yhteiskunnallista ulossulkemista. Siksi kuntapäättäjillä on erittäin merkittävä rooli asunnottomuuden poistamisessa.

Kuntapolitiikassa on huomioitava, että asunnottomuus on harvoin pelkkää asunnon puutetta. Täysipainoiseen kuntalaisuuteen kuuluu, että jokaisella on kodin lisäksi mahdollisuus olla osa yhteisöä ja tehdä valintoja aivan kuten muutkin kansalaiset. Jokaisella tulee olla perusta, josta käsin tavoitella omanlaista elämää. Siihen kuuluu oikeus saada tukea ja apua elämän karikoissa, sekä oikeus saada käyttöönsä riittävä määrä resursseja elääkseen ihmisarvoista elämää.