Lahjoita

Askel 2

Kaikkien asuminen on turvattava.

Riittävä määrä maantieteellisesti ja taloudellisesti saavutettavissa olevia asuntoja on asunnottomuuden ratkaisun perusta. Asuminen on myös sosiaalinen ja terveydellinen kysymys. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy alkaa varhain, jo tasapainoisen lapsuuden ja koulunkäynnin tukemisesta.

Lyhyt- ja pitkäkestoisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tarvitaan perusoikeudet takaavia etuuksia ja hyvinvointia tukevia palveluita. Niistä leikkaaminen ei toisi säästöjä, koska asunnottomuuden hallinta ja asunnottomuuteen liittyvien muiden ongelmien hoidon hinta on ennaltaehkäisyä korkeampi. Hyvinvointia tuottava yhteiskunta on investointi nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvään elämään.

Tulevina vuosina on panostettava resursseja asunnottomuuden riskejä vähentäviin toimiin, nopeaan uudelleenasuttamiseen ja asumisen onnistumisen tukemiseen. Suomessa asunnottomuusajat venyvät usein kohtuuttoman pitkiksi.

Toimiva, hyvinvoiva Suomi on sellainen, missä vaikeuksiin joutunutkin saa mahdollisuuden päästä jaloilleen. Suomalaiset eivät halua yhteiskuntaa repiviä jakolinjoja. Köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja muu eriarvoistuminen aiheuttavat elämänkulkuja, joihin asunnottomuuskin liittyy.

Asunnottomuus on kompleksinen ilmiö, jolle ei löydy yhden mallin ratkaisua. Asunto ensin -mallin valtakunnallinen käyttöönotto vähentää tehokkaimmin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvää asunnottomuutta. Asunto ensin -mallin mukaista asumista ei ole tarjolla kaikissa kaupungeissa, joissa on merkittävissä määrin asunnottomuutta. Valtion taholta voisi tulla kannustusta valtakunnalliseen ryhtiliikkeeseen. Kuntien tehtävä on huolehtia toimenpiteistä ja järjestää asunnottomaksi joutuneelle kuntalaiselle kohtuulliset asumisolot.

Vieraskieliset kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla ja heidän asunnottomuutensa takana on usein syitä, jotka liittyvät kielitaitoon, oleskelulupakäytänteisiin ja hankaluuteen etsiä asuntoa itsenäisesti. Vieraskielisten asunnottomien omista lähtökohdista lähtevää tukea ei ole tarpeeksi tarjolla ja tuki on paljolti järjestötoiminnan varassa.

Vuonna 2022 Sininauhasäätiön teettämässä tutkimuksessa poliittiset päättäjät hyvinvointialueilla pitivät tärkeimpinä asunnottomuuden vähentämisen keinoina mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta, asunnottomille suunnattavia tukiasuntoja ja asumisyksiköitä, kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja vuokra-asuntoja luottotietonsa menettäneille. Edellä mainituissa keinoissa kolmannen sektorin rooli on ollut merkittävä Suomessa.

Asunnottomuusjärjestöt rakentavat ja suojelevat yhteiskunnan perusarvoja ja puolustavat heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksia ja -arvoa. Toimintamme vähentää eriarvoisuutta ja edistää Suomen tietä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Sininauhasäätiö esittää

  • Asunnottoman henkilön asuttamiselle pysyvään asumismuotoon on asetettava tavoiteaika. Nopean asuttamisen malli on otettava käyttöön niiden ihmisten osalta, joilla ei ole tarvetta tuettuun asumiseen. Tuettuun asumisen yksiköitä tarvitaan enemmän jonojen purkamiseksi ja asumisaikojen lyhentämiseksi.
  • Asumisasioiden järjestämistä on vahvistettava esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa, vankiloissa ja hoitolaitoksissa.
  • Päihde- ja mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta on edistettävä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus toipua. Mielenterveyspalveluiden päihteettömyysvaatimus on poistettava.
  • Asumisneuvonnan tuki kunnille on lakisääteistetty hallituskaudelle 2023–2027. Lain jatkuvuus on tärkeä käsitellä asunnottomuustoimijoita kuullen hallituskauden aikana. Asumisneuvonnassa on tärkeä olla hyvin matala kynnys. Neuvonnan piiriin tulee saada asunnottomat henkilöt, jotka eivät tarvitse tuettua asumista, mutta tarvitsevat tukea asunnon hakemiseen.
  • Julkisista palveluista leikattaessa on tehtävä arvioinnit toimien ihmisoikeusvaikutuksista, joissa huomioidaan erilaiset haavoittuvassa elämäntilanteessa ja asemassa olevat ryhmät, kuten asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuuden riskissä olevat henkilöt.
  • Asunto ensin -malli on otettava valtakunnalliseen käyttöön.
  • Kolmannen sektorin toimintaedellytykset on turvattava.