Yhteinen kaupunki –tilaisuudessa keskusteltiin päihtyneiden asiakkaiden kunnioittavasta kohtaamisesta sekä yksityisyrittäjien työturvallisuusasioista

Töölön kirjastolla järjestetyssä Yhteinen kaupunki –tilaisuudessa keskusteltiin päihtyneiden asiakkaiden kunnioittavasta kohtaamisesta sekä yksityisyrittäjien työturvallisuusasioista. Mukana oli myös Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen naapurustotyön kehittäjät.
JAA

Helsingin kivijalkaliikkeiden yrittäjille suunnattu tilaisuus ”Yhteinen kaupunki – kuinka kohdata päihteitä käyttävä ihminen” järjestettiin tiistaina 11.12. Töölön kirjastossa Mika Waltari-salissa. Tilaisuutta koordinoi Helsingin kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksikkö, mukana oli lisäksi Sininauhasäätiön Koti kaikille -hanke, Ehyt Ry ja poliisin ennalta estävä toimi. Tapahtuman aluksi Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektityöntekijät kertoivat Asunto ensin -periaatteesta, sillä tilaisuuden suunnittelu oli saanut alkusysäyksen Ruusulankadun asumispalveluyksikössä järjestetyssä yhteistyöpalaverissa Töölön yrittäjien puheenjohtajan sekä ennalta estävän toiminnon poliisien kanssa.

Mikä on asunto ensin?

Koti kaikille-hankkeen projektityöntekijät Paula Ahonen ja Sonja Varonen kertoivat, että asunto ensin -periaatteella toimivia asumispalveluyksiköitä on Helsingissä yksitoista, joista suurin osa sijaitsee kantakaupungin alueella. Suurimmat asunto ensin -asumispalveluyksiköt ovat viiden eri toimijan ylläpitämiä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on satoja hajautettuja asunto ensin- asuntoja, joihin vuokralaiset saavat yksilöllisesti suunniteltua kotiin vietävää tukea.

Asunto ensin -malli on asunnottomuustyön toimintamalli, jossa ajatellaan, että oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saamiselle. Myös vaikeista päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivä voi pärjätä tavallisessa vuokra-asunnossa, kun hän saa asumiseensa oikeanlaista tukea. Asunto ensin- toimintamallia ollaan Suomessa toteutettu valtakunnallisissa toimenpideohjelmissa vuodesta 2008 asti ja näiden asunnottomuustyön toimenpideohjelmien aikana asunnottomuustyöhön osoitettuja asuntoja on Suomeen saatu 3156. Tämänhetkisen toimenpideohjelman tavoitteena on saada Suomeen 2500 lisäasuntoa asunnottomuustyöhön. Yhden pitkäaikaisasunnottoman henkilön asuttamisen on tutkittu säästävän yhteiskunnan varoja noin 15 000 euroa. Pitkäjänteisen asunnottomuustyön seurauksena Suomi on myös ainoa maa Euroopassa, jossa asunnottomien määrä vuosi vuodelta pienenee. Silti edelleen Suomessa on yli 7000 asunnotonta ja siksi asunnottomuustyötä täytyy edelleen kehittää. Asunnottomista henkilöistä noin puolet on kirjoilla Helsingissä.

Katja Gothoni (vas.) ja Inari Viskari kertoivat, miten päihtyneen ihmisen voi kohdata kunnioittavasti ja turvallisesti.

Ystävällinen kohtaaminen on tehokas ennaltaehkäisevä toimi

Toisen puheenvuoron tilaisuudessa käytti Ehyt ry:n asiantuntija Inari Viskari ja kokemusasiantuntija Katja Gothoni. Katja kertoi olleensa ennen raitistumistaan sekä asunnoton, että asuneensa asunto ensin -asumispalveluyksiköissä. Tällä hetkellä hän opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi Sininauha Oy:n asumispalveluyksikössä. Viskari kertoi aluksi tilastotietoa huumeidenkäytöstä Suomessa. Huumeiden käyttö on Suomessa kasvussa ja yleisintä se on 25-34-vuotiailla. Tutkimusten mukaan yli miljoona suomalaista pelkää päihtyneitä ja yli 2,5 miljoonaa suomalaista on kokenut haittoja muiden alkoholinkäytöstä lähipiirissä tai julkisissa tiloissa.

Inari Viskari ja Katja Gothoni korostivat puheenvuorossaan kaikkien ihmisten tasa-arvoista, ystävällistä kohtelua ja kontaktin ottamista. Katja kertoi omasta historiastaan, että liikkeiss,ä joissa häntä esimerkiksi tervehdittiin ystävällisesti, hän ei halunnut näpistää tai tuottaa vahinkoa. Silloisen asumispalveluyksikössä sijainneen kotinsa Katja kertoi merkinneen turvapaikkaa missä sai olla oma itsensä. Viskari kertoi itse olleensa ennen kivijalkaliikeyrittäjä, ja tuolloin hänen liikkeeseensä oli eräänkin kerran tullut päihtyneitä henkilöitä tölkit ja tupakat kädessä, jolloin hän oli tervehtinyt henkilöitä, pyytänyt jättämään tupakat ulos ja kysynyt: kuinka voin auttaa? Tuo tilanne oli päättynyt niin, että Viskari oli tarjonnut takahuoneestaan poistotuotteita ilmaiseksi, josta henkilöt olivat ilahtuneet niin, että olivat tuoneet maksavia asiakkaita liikkeeseen myöhemmin.

Poliisi kertoi käytännön vinkkejä uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn

Viimeisen puheenvuoron käytti poliisin ennalta estävästä toiminnosta ylikonstaapeli Pertti Haapiainen ja vanhempi konstaapeli Michela Söderström. Puheenvuorossa korostui ennaltaehkäisyn näkökulma, sillä rikosten ja onnettomuuksien riskien minimointi on yksilön ja yhteiskunnan kannalta järkevintä ja taloudellisinta. Poliisit lausahtivat kuvaavasti, että ”usein varas etsii tilaisuutta ja tilaisuus tekee varkaan” ja siksi antoivat hyvin käytännöllisiä vinkkejä kivijalkaliikkeiden yrittäjille. Poliisin antamat ohjeet koskivat muun muassa lukituksia, valaistusta, tuotesijoittelua ja liikeilmaisimia. Lisäksi korostettiin suunnitelmallisuutta ja harjoittelua vaikeiden tilanteiden varalle. Yksi poliisin ohje koski myös tukiverkostoa; voisiko vierekkäisissä tiloissa toimivat yrittäjät tukea toisiaan myös turvallisuusasioissa tai voisiko yksin töissä oleva yrittäjä pyytää apua jopa kadulta ohikulkijalta, jos uhkaava tilanne yllättää. Poliisit muistuttivat, että yleiseen hätänumeroon 112 voi soittaa kaikissa rikos- ja häiriötilanteissa. Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeää myös tiedonkeräämisen kannalta, sekä yrittäjille itselleen, että poliisin tutkinnan kannalta. Poliisit myös korostivat jälkihoidon tärkeyttä traumaattisten kokemusten jälkeen. Hyvänä vinkkinä he kertoivat rikosuhripäivystyksen, jonne voi soittaa myös epäselvissä tilanteissa, jolloin ei ole varmuutta, onko rikos tapahtunut. Lopuksi poliisit toivat pohdittavaksi ”päihtyneen näpistelijän” esimerkin. Poliisitkin suosittelivat ensimmäiseksi ”ystävällistä kontrollia” ja puheyhteyden saamista ja tarpeen vaatiessa avunpyytämistä ja fyysinen etäisyyden pitämistä. Poliisit puhuivat myös siitä, kuinka kiinniotto ei välttämättä tarkoita fyysistä kontaktia, vaan esimerkiksi kehottamista poliisin odottamiseen.

Lisää yrittäjille suunnattuja tilaisuuksia tulossa

Tilaisuuden loppuun oli varattu puolisen tuntia aikaa keskustelulle ja lopuksi kerättiin palautetta osanottajilta. Osanottajat arvioivat tilaisuuden osatekijöitä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Tilaisuuden osallistujat kokivat tilaisuuden hyödyllisenä itselleen (k.a. 4,3), kokivat saaneensa hyödyllisiä ohjeita (k.a. 4,2) ja tilaisuuden tunnelma koettiin hyväksi (k.a. 4,5). Yksi vapaan sanan palaute kuului näin: ”Hienoa, että tällaista tukea ja vinkkejä sisältäviä tilaisuuksia järjestetään”.

Vastaavanlainen tilaisuus on mahdollista toteuttaa uudemmankin kerran ja palautteen mukaan jokin muu, kuin joulunalusaika voisi ollakin parempi yrittäjille ja tavoittaisi mahdollisesti suuremman joukon osanottajia.