Vettä ja taateleita

Kävin kotikäynnillä naisen luona, joka vastikään oli saanut oleskeluluvan. Hän muutti ensimmäiseen omaan kotiin Suomessa.

Edellisviikolla onni omasta kodista oli hersynyt puhelinlankoja pitkin, kun olin saanut kertoa hänelle, että pitkän etsinnän jälkeen koti oli löytynyt. Nyt hänellä oli oma paikka, oma koti ja uusi elämä alkamassa.

Kun sitten Istuimme hänen kotinsa lattialla, ilo ei ollutkaan läsnä, vaan huoli katsoi minua. Kysyin mitä hän mietti, ja nainen vastasi olevansa peloissaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli herättänyt pelkoja siitä, että Venäjä hyökkäisi myös Suomeen. Nainen mietti miten hänen kävisi, jos näin tapahtuisi. Mihin hän menisi. Eihän hänellä ollut edes passia.

”Vedellä ja taateleilla pärjää pitkään. Näitä me ennenkin söimme, kun oli pula ruoasta.”

Nainen kertoi elämänsä olleen raskas. Hän oli paennut oman maan sotaa toiseen maahan, sitten Suomeen. Hän oli odottanut lupaa jäädä. Odotuksesta oli seurannut lisää odotusta. Nyt hän odotti lapsiaan saapuvaksi, niitä, joita hän ei ollut nähnyt yli neljään vuoteen.

Naisen koti oli vielä tyhjä, ei huonekaluja, mattoa tai pöytälamppua. Vain kaapissa oli pino jotakin tiiviisti pakattua. Kysyin naiselta mitä se oli. Hän kertoi isojen pinojen olevan kuivattua taatelia.

”Tiedätkö, kun kuulin että sota on alkanut Ukrainassa, ostin ensimmäisenä nämä. Vedellä ja taateleilla pärjää pitkään. Näitä me ennenkin söimme, kun oli pula ruoasta”, nainen kertoi.

Tavattuani naisen jäin pohtimaan pakolaisia, jotka kohtaavat sodan uudestaan elämänsä aikana tai kokevat pelkoa mahdollisen sodan syttymisestä maassa, johon ovat tulleet hakemaa rauhaa ja turvaa.

Pakolaisilla sota voi nostaa esiin itse koetut traumat, sillä monella ne ovat muistissa erittäin kirkkaana.

Miten syvä pelko ja huoli on, kun on jo aiemmin omassa elämässään kokenut sodan ja sama pelko herää henkiin uudestaan? Miten muistot triggeröivät toimimaan, ja miten ihminen käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka toimia ja selvitä?

Nyt meneillä oleva sota voi nostaa esiin oman sukupolveni edustajilla isoisän ja -äidin kertomat muistot sodasta sekä herättää ylisukupolvisia traumoja henkiin. Pakolaisilla sota taas voi nostaa esiin itse koetut traumat, sillä monella ne ovat muistissa erittäin kirkkaana.

Monille ihmisille, erityisesti eri tavoin heikossa asemassa oleville sekä sotaa paenneille, nykytilanne voi vaikuttaa vahvasti mieleen ja mielen hyvinvointiin. On tärkeä, että jokaisella on mahdollisuus saada apua ja tukea silloin, kun mieli järkkyy.

Minna Kilpinen
Maahanmuuttajien asumisen tuki