Lahjoita
Eduskuntavaalit lähestyvät ja niiden jälkeen muodostettavan uuden hallituksen on päätettävä, miten asunnottomuuden poistamistavoitteeseen ja sen vaatimiin toimiin suhtaudutaan.
Sininauhasäätiö-konserni on asunnottomuus- ja päihdetyön asiantuntija ja maamme suurimpia asunto ensin -toimijoita. Teemme vaikuttavaa työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Olemmekin asiantuntijuuteemme ja kokemukseemme pohjautuen laatineet asunnottomuuden poistamisen suosituksemme uutta hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Suositusten rungon muodostavat neljä askelta, joista tässä ovat mukana lyhennetyt versiot. Asunnottomuuden poistamisen suosituksemme kokonaisuudessaan on täällä.
Askel 1: Hallitus sitoutuu Suomen asunnottomuuden poiston ylivaalikautiseen tavoitteeseen ja varmistaa, että tavoite huomioidaan läpileikkaavasti eri hallinnonalojen toiminnassa.
Väistyvän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että asunnottomuus poistetaan kahden seuraavan hallituskauden aikana. Pidetään kiinni tästä tavoitteesta, jonka mukaan asunnottomuus poistetaan vuoteen 2027 mennessä.
Asumisen turvaamista on vahvistettava yhteiskunnallisten ja palvelujärjestelmään liittyvien muutoksien vuoksi.
Hyvinvointialueet uusina toiminnallisina kokonaisuuksina on saatava osaksi alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä. Valtakunnallisen asunnottomuustyön menestys riippuu siitä, kuinka hyvinvointialueet ja kunnat sitoutuvat kansallisiin tavoitteisiin.
Asunnottomuuden vähentäminen strategisesti edellyttää koordinoivaa verkostomaista työtä, jolla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimia voidaan tarkastella kootusti ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Asuntoasioista vastaavaan ministeriöön sijoittuva koordinaatio varmistaisi kokonaisnäkymän siihen, mitä eri ohjelmissa tai hankkeissa tapahtuu, mitkä toimenpiteet ja mallit ovat vaikuttavia ja mitä vielä puuttuu.
Demokratian toimivuus edellyttää, että sen juurena olevaan kansalaisyhteiskuntaan voivat osallistua kaikki, myös yhteiskunnan eri osa-alueilla heikoilla olevat henkilöt.
Askel 2: Kaikkien asuminen on turvattava.
Riittävä määrä maantieteellisesti ja taloudellisesti saavutettavissa olevia asuntoja on asunnottomuuden ratkaisun perusta. Asuminen on myös sosiaalinen ja terveydellinen kysymys. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy alkaa varhain, jo tasapainoisen lapsuuden ja koulunkäynnin tukemisesta.
Lyhyt- ja pitkäkestoisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tarvitaan perusoikeudet takaavia etuuksia ja hyvinvointia tukevia palveluita. Tulevina vuosina on panostettava paitsi ennaltaehkäisyyn, myös nopeaan uudelleenasuttamiseen ja asumisen onnistumisen tukemiseen. Suomessa asunnottomuusajat venyvät usein kohtuuttoman pitkiksi.
Asunto ensin -mallin valtakunnallinen käyttöönotto vähentää tehokkaimmin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvää asunnottomuutta. Asunto ensin -mallin mukaista asumista ei ole tarjolla kaikissa kaupungeissa, joissa on merkittävissä määrin asunnottomuutta. Valtion taholta voisi tulla kannustusta valtakunnalliseen ryhtiliikkeeseen.
Vieraskieliset kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla, eikä vieraskielisten asunnottomien omista lähtökohdista lähtevää tukea ole tarpeeksi tarjolla ja tuki on paljolti järjestötoiminnan varassa.
Askel 3: Asunnottomuuspolitiikan tulisi olla näyttöön perustuvaa.
Näyttöön perustuvassa asunnottomuuspolitiikassa ja -työssä nojataan ajantasaiseen, laadukkaaseen tietoon. Nyt asunnottomuustilanteen reaaliaikainen seuranta ei ole mahdollista, eivätkä tilastot anna tarpeeksi tietoa asunnottomuuden taustasyistä. Esitämmekin, että asunnottomuuden tilastoinnin kehittämistä jatketaan valtion vetovastuulla.
Asunnottomuuden määritelmällä on vaikutusta siihen, keiden asunnottomuus sisällytetään poliittisten ratkaisujen piiriin. Suomen tuleekin edistää Euroopan maiden yhteistä ETHOS Light -asunnottomuuden luokittelun käyttöönottoa.
Yhteiskuntamme on muutoksessa ja niin ovat myös asunnottomuuden ilmiöt. Asunnottomuus voi elinkustannusten nousun takia uhata ihmisryhmiä, joiden asunnottomuuden riski on aiemmin ollut pieni. Tämän kehityksen tiedostaminen on tärkeää asunnottomuustyön kannalta.
Askel 4: Asuntopolitiikassa ja asunnottomuutta vähentävissä toimissa on korostettava oikeusperustaisuutta.
Suomi on hyväksynyt taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Siten Suomi on tunnustanut jokaiselle oikeuden saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen. Oikeusperustaisuutta on korostettava asuntopolitiikassa ja asunnottomuutta vähentävissä toimissa.
Asunnottomuuden poistamisen suosituksemme kokonaisuudessaan on täällä.