Jo vuosi sitten pahimman koronasulun aikana asunnottomien nuorten tilanne huononi hälyttävästi. Kun julkiset tilat sulkeutuivat, nuorilla ei ollut enää mitään paikkaa, missä olla. Hätähuuto nuorten huonontuneesta tilanteesta kantautui myös Sininauhasäätiön nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolen työntekijöille.
Nuoria lähdettiin kohtaamaan kadulle ja heille jaettiin ruokaa sekä annettiin asiointitukea. Lisäksi heille jaettiin käyttövälineitä ja vaatteita tarpeen mukaan. Tuolloin monet kadulla kohdatut nuoret olivat silminnähden huonokuntoisempia, likaisempia ja nälkäisempiä kuin aiemmin. Lisäksi monen nuoren psyykkinen vointi oli romahtanut.
Nyt asunnottomien nuorten tilanne on entisestään pahentunut. Aiemmin kohtalaisen hyvin ja säännöllisesti auki olleet palvelut on suljettu, hätämajoitukset ovat täynnä ja päiväkeskustenkin aukiolot vaihtelevat. Lisäksi monista päiväkeskuksista saa vain lämmitetyn ruoka-annoksen mukaan, eikä sisään ole mitään asiaa.
– Nuorille mikään ei ole enää varmaa ja selkeää, paitsi kylmä ja luminen talvi, sanoo Nuoli-hankkeen projektipäällikkö Päivi Malmivaara.
Koronavuosi kavensi asunnottomien nuorten mahdollisuuksia
Jalkautuvien verkostojen työntekijät ovat kertoneet, että asunnottomat nuoret ovat tällä hetkellä väsyneitä ja kiukkuisia. Tilanne, jossa mistään ei saa apua, on kaikille osapuolille turhauttava.
Eri organisaatiot ovat asettaneet eritasoisia rajoituksia myös työntekijöille, ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. Ennen nuori saatettiin kädestä pitäen palveluihin. Nyt fyysiset kontaktit on minimoitu, eikä nuorta saa enää kuljettaa palveluihin.
Tilanne on työntekijöillekin haastava, sillä heillä on mahdollisuus kohdata nuoria asiakkaita vain lyhyen aikaa. Lyhyen kohtaamisen aikana työntekijä ehtii vastata vain akuuttiin avun tarpeeseen, eikä syvällisille keskusteluille ole mahdollisuutta. Nuoren tilanteen havainnoinnin tulee tapahtua nopeasti. Kaikki se, mikä on pinnan alla, jää näkemättä.
Julkiset kulkuvälineet antavat hetken suojan kylmältä
Nuolessa voi tällä hetkellä koronarajoitukset huomioiden yöaikaan levätä yhteensä viisi nuorta kerrallaan ja päivällä asiointitukea voidaan antaa muutamalle kerrallaan. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) asunnottomia alle 25-vuotiaita nuoria on kuitenkin 378 (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 2020). Miten heidän kaikkien välttämätön apu ja suoja turvataan?
– Moni nuori on jo käyttänyt kaikki mahdollisuudet oleilla kavereiden sohvilla, ja ymmärrettävästi koronatilanteen pahentuessa myös kavereiden sohville pääsee entistä harvemmin nukkumaan, Malmivaara kertoo.
Tämä voi tarkoittaa asunnottoman nuoren kohdalla sitä, että suojaa vastaan ollaan valmiita vastikkeelliseen seksiin.
Nuolen asioiva nuori kertoo, että kun asunnottomille suunnatut päiväkeskukset ovat iltaisin kiinni, hän kuluttaa aikansa kamakauppaan ja julkisilla edestakaisin sahaamiseen. Näin siksi, että hänellä ei ole muutakaan paikkaa, missä olla.
– Jos jossain saisin olla, niin olisin sisällä ja ajatukseni kohdistuisivat esimerkiksi harrastamiseen. Koska kaikki paikat ovat kiinni, joudun käyttämään kaiken aikani huumekauppaan, nuori sanoo.
Asunnottomat tarvitsevat inhimillisen ja turvallisen suojan
Malmivaaran mukaan erityisen vaikeaa asunnottomille nuorille olisi ulkonaliikkumiskielto. Pelkona on, että haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi romahtaa. Tässä pitkään jatkuneessa yhteiskunnan sulkutilassa nuorilla ei ole tietoakaan kohtaamisesta tai osallisuudesta.
Jos asunnottomille suunnatut päiväkeskukset suljetaan, ei nuorille jää mitään paikkaa, missä peseytyä tai levähtää. Asunnottomat nuoret kärsivät unen ja ravinnon puutteesta, ja jopa nestehukka alkaa näkyä heidän fyysisessä olemuksessaan.
Koronavirus on päässyt leviämään laajalle asunnottomuutta kokeneiden parissa. Koska monilla ei ole pysyvää olinpaikkaa tai edes puhelinta, altistuneita ei ole pystytty tavoittamaan, saati jäljittämään. Samaan aikaan oireettomat koronapositiiviset ovat tietämättään altistaneet kymmeniä muita asunnottomia kiertäessään etsimässä suojaa ja ravintoa eri aikoina auki olevista paikoista.
Nuorten asunnottomien kokema epävarmuus näkyy alistuneena elämänasenteena, hermostumisena, ja kysymyksenä “miksi aina minä”. Nuoren on vaikea ottaa uusia pettymyksiä vastaan.
Eräs Nuolessa asioinut nuori kertoo:
– Kun olin herännyt hätämajoituksesta, olin edelleen niin väsynyt, että menin suoraan vihreään vessaan nukkumaan koko päiväksi. Se on ainoa paikka, missä saa yksityisyyttä ja rauhaa poissa katseilta, kun kaikki muut paikat ovat kiinni.
Asunnottomalla nuorella niinkin inhimilliset tarpeet, kuten vessassa käynti, eivät enää ole omissa käsissä. Naisten, joilla on kuukautiset, ei ole mahdollisuutta päästä peseytymään.
Me Sininauhasäätiöllä haluamme vedota päättäjiin, jotta myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeudet toteutuvat. Terveysturvallisuus on muutakin kuin koronan välttämistä. Tässä tilanteessa tulisi huolehtia, että jokaisella asunnottomalla nuorella olisi paikka missä olla, levätä, syödä ja peseytyä turvallisesti ja inhimillisesti ympärivuorokautisesti. Joukossamme on haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jo aiemmin tipahtaneet yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Olemme tilanteessa, jossa koronaviruksen leviämistä estävät toimenpiteet ovat kestäneet yli vuoden ja asunnottomien nuorten jaksaminen on äärirajoilla.
Nyt on aika toimia. Tämän kriisin taloudelliset kokonaisvaikutukset koetaan ehkä viiden vuoden kuluttua, mutta nuorten inhimillinen kärsimys on jo nähtävissä.
Päivi Malmivaara, projektipäällikkö
Sininauhasäätiö, Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste
Kimmo Karvonen, toimitusjohtaja
Sininauhasäätiö-konserni