window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-110659428-1'); ”Koditon nainen elää yhteiskunnan pohjalla” | Sininauhasäätiö Lahjoita

”Koditon nainen elää yhteiskunnan pohjalla” – Siksi Inka ja Tii rakensivat asunnottomille naisille oman tuvan, jossa syödään, saunotaan ja kohdataan

JAA

Kodittoman naisen elämä on yksinäistä ja väkivaltaista. Sanalla sanoen rankkaa, toteavat Tii Juden ja Inka Kasurinen. He pyörittävät Sininauhasäätiön Naisten tupa -nimistä päiväkeskusta asunnottomille naisille.

Siinä päivässä ei ollut mitään ihmeellistä. Huumediileri oli yrittänyt myrkyttää, ja nainen joutui hakeutumaan hoitoon sairaalaan. Siellä hänet käskettiin nurkkaan: hänellä oli päihdeongelma ja hän oli asunnoton, ei siis prioriteetti.

Kuumetta oli siinä vaiheessa 42 astetta. Lopulta oli hiuskarvasta kiinni, ettei toista kättä jouduttu amputoimaan.

Mutta sellaista asunnottoman naisen elämä on. Pohjalla olemista.

”Asunnottoman ja etenkin kadulla elävän naisen asema on äärimmäisen heikko”, sanovat Naisten tuvan naiset Tii ja Inka.

Tii ja Inka tietävät mistä puhuvat. Työssään Naisten tuvassa he näkevät ja kuulevat paljon: niitä kaikkein tavallisimpia ja karuimpia tarinoita asunnottomien naisten elämästä.

”Se on elämää, jossa väkivalta rehottaa eri muodoissaan: on fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, moraalista, uskonnollista ja taloudellista väkivaltaa. Naiset ovat paitsi uhreja, myös tekijöitä. Mutta kaikkia yhdistää se, että he vain yrittävät selviytyä äärimmäisen vaikeassa tilanteessa.”

Oma tupa, oma lupa

Vuonna 2018 käynnistyi Y-Säätiön koordinoima NEA Naiserityisyys asunnottomuustyössä -hanke, jonka keskiössä ovat asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla elävät naiset. Hankkeessa on kahdeksan osatoteuttajaa; yksi niistä on Sininauhasäätiö.

”Jossain vaiheessa hankkeessa herättiin siihen, ettei asunnottomille naisille ollut omaa paikkaa Helsingissä. Sitten pistettiin tuumasta toimeksi”, Inka kertoo.

Niin syntyi Naisten tupa, Sininauhasäätiön ylläpitämä päiväkeskus, jossa voi peseytyä, saunoa ja syödä aamupalaa tai lounasta. Täyttää perustarpeita.

”Etenkin sohva on kävijöille tärkeä. Naiset kaipaavat paikkaa, jossa voi levätä ilman miehiä. Että on oma turvallinen tupa ja oma lupa”, Inka sanoo.

Naisten tupa on auki kolmena päivänä viikossa, neljän tunnin ajan. Kävijät ovat pääosin 28-65-vuotiaita. Monella on taustalla useita jaksoja asunnottomana ja lisäksi muita vaikeuksia elämässään.

”Asunnottomuuden syyt ja siihen liittyvät ilmiöt eivät ole yksinkertaisia”, Inka sanoo.

Naisten osuus asunnottomista on kasvanut

Vaikka asunnottomia naisia on vähemmän kuin ennen, on näiden suhteellinen osuus asunnottomista kasvanut. Toisin sanoen kaikista asunnottomista entistä useampi on naisia: Aran tilastojen mukaan vuonna 2019 26 prosenttia, noin 1190 henkeä.

Suurin osa asunnottomista ei nuku kadulla – Inkan viimeisten tietojen mukaan Helsingissä katuasunnottomia naisia on vain muutamia kymmeniä. Paljon yleisempää on yöpyminen jonkun nurkissa: sukulaisilla, ystävillä, tutuilla. Siinäkin on riskinsä.

”Maksuksi petipaikasta voidaan vaatia esimerkiksi seksiä”, Tii kertoo.

Yleensä asunnottomuus ei ole naisten ainoa ongelma vaan yksi muiden joukossa.

”Moni on elänyt juuretonta, varsin rikkinäistä elämää lapsuudesta saakka. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä, eikä niihin ole saatu tai osattu hakea apua. Osalla on lukihäiriö tai oppimisvaikeuksia, jotka tekevät omien asioiden hoitamisesta hankalaa. Myöskään pitkäaikaista, laadukasta päihdehoitoa ei ole helposti tarjolla”, Inka kuvaa.

Lisäksi asunnottomuuden taustalla on rakenteellisia ongelmia, kuten vuokra-asuntojen hintataso. Se näkyy myös monista ongelmista kärsivien naisten asunnottomuuden taustalla.

Usein naisen tie asunnottomana alkaakin siitä, kun kasautuneet ongelmat johtavat lasten huostaanottoon. Tällöin asumistuki pienenee eikä liian suuren ja kalliin asunnon pitämiseen ole varaa. Sopivaa kämppää voi olla suurista kaupungeista mahdoton löytää nopeasti.

Naisesta tulee asunnoton.

Asunnottomuuden ja lasten huostaanoton kylkiäisenä tulee häpeä.

”Lasten ja kodin menettäminen tuo valtavan epäonnistumisen kokemuksen. Oma tilanne hävettää. Ei yhteiskunnan tarvitse pahentaa sitä tuomitsemalla kerta toisensa jälkeen.”

Kohtaamisesta ja sen vaikeudesta

Naisten tuvassa ketään ei tuomita eikä omaa tilannetta tarvitse hävetä. Sieltä saa juuri sellaista apua, mikä sillä hetkellä on tarpeen.

”Viimeisen viikon aikana useampi nainen on sanonut, että kun me hoidetaan asiat yhdessä, niin kaikki sujuu. Jos he yrittävät samaa yksin, ei onnistu. Se kertoo siitä, etteivät palvelut ja apua tarvitseva aina kohtaa”, Tii toteaa.

”Asunnoton nainen saattaa esimerkiksi sanoa tosi aggressiivisesti, että anna mulle nyt se kämppä. Tapa näyttää tunteita voi olla kummallinen ja kun toisessa päässäkin oleva ammattilainen on ihminen, jolla on omat tunteensa, kohtaaminen vaikeutuu.”

Toisaalta ammattilainenkaan ei aina pysty tai osaa asettua asunnottoman tilanteeseen.

”Se on ymmärrettävää. Eletään niin erilaisissa todellisuuksissa”, Tii sanoo.

Ratkaisu asunnottomuuteen on silti oikeanlaisen ja -aikaisen avun antaminen. Siihen kuuluvat esimerkiksi laadukkaat, tarpeeksi pitkät päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä moniammatillinen tuki.

”Lisäksi pitäisi olla sellaisia arjen super nannyja, jotka neuvovat kädestä pitäen, kuinka itsestä pidetään huolta ja vuokrat maksetaan”, sanoo Inka.

Taikasana on edelleenkin kohtaaminen. Se on kaiken perusta myös Naisten tuvassa. Mutta mitä se oikeastaan on?

”Kohtaaminen tarkoittaa perus vuorovaikutustaitoja: että minulla on halu ymmärtää ja kuunnella toista, lukea tämän elekieltä ja ymmärrän mahdollisesti käytökseen vaikuttavat traumat. Itse käytän myös hienovaraista, yhteistä huumoria. Kun päästään molemminpuoliseen hymyyn ja nauruun, jää alkaa sulaa ja luottamus rakentua”, Inka kuvaa.

Se kuulostaa niin helpolta ja niin vaikealta.

Teksti: Ella Saranpää


Lisätietoja vailla tai haluatko auttaa?


Naisten tuvan taustalla on NEA Naiserityisyys asunnottomuustyössä -hanke

NEA eli naiserityisyys asunnottomuustyössä on Y-Säätiön koordinoima kolmivuotinen (2018–2020) STEAn rahoittama valtakunnallinen hanke. Osahankkeita on kahdeksan ja työtä tehdään monitoimijaisella yhteiskehittämisellä. Lue lisää hankkeesta Y-säätiön sivuilta!